Keväällä nurmikko kaipaa huoltoa. Vanhojen nurmikkojen ongelmana on sammaloituminen. Sammal ei kestä kulutusta samalla tavalla kuin nurmiheinät, siksi sammaleesta monesti halutaan eroon. Yleisin vinkki nurmikon sammaleen torjuntaan on kalkitus. Se on osittain virheellinen − kalkitus ei tapa sammalta.
Väite, että sammal viihtyy happamassa maassa ja häviää kalkitsemalla, on vain osatotuus. Osa nurmikolla kasvavista sammallajeista viihtyy happamassa, osa emäksisessä maassa.
− Ohje nurmikon kalkitsemiseen perustuu siihen, että nurmiheinät viihtyvät maassa, jonka pH, eli happamuus, on lähellä neutraalia. Maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla. Kun nurmiheinät voivat hyvin, ne kasvavat voimakkaasti eikä sammaleelle jää kasvutilaa, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
− Kalkitus ei kuitenkaan tapa sammalta, ja se jopa parantaa tiettyjen sammallajien, kuten keto- ja niittyhavusammaleen sekä lehtoruusukesammaleen kasvua, jatkaa Kerttula.
Kotipuutarhurin ei tarvitse alkaa kasvitieteilijäksi ja koittaa tunnistaa oman nurmikkonsa sammallajeja. Kun haluaa ehkäistä sammaleen kasvua, kannattaa nurmikon kasvuolosuhteet pitää mahdollisimman hyvinä.
Voimakas nurmikko voittaa sammaleen
Kalkituksen ohella on tärkeää lannoittaa nurmikkoa. Lannoitettu ja voimakas nurmikko pärjää kilpailussa sammalta vastaan.
− Vanhojen nurmikkojen hoitoon suosittelen lannoitetta, joka poistaa sammaleen. Sammalsyöppö on lannoite, jonka korkea kaliumpitoisuus kuivattaa sammaleen, lajista riippumatta. Samalla se ravitsee nurmiheinät vahvaan kasvun. Lannoiterakeessa on mukana myös hyötymikrobeja, jotka hajottavat ruskettuneen sammaleen. Eli kuivunutta sammalta ei tarvitse edes haravoida pois, vinkkaa Kerttula.
Nurmikon lannoitus kannattaa ajoittaa toukokuulle, kun maa on jo lämmennyt yli 10 asteen ja nurmiheinät ovat lähteneet kasvuun. Silloin myös maan pieneliöt ovat valmiustilassa hajottamaan lannoitetta – ja myös sammalta.
