Alajärvellä on kuluneen talven aikana järjestetty 6-12 -vuotiaille erityislapsille suunnattua liikunta- ja jumppakerhoa, joka on pyörinyt kaupungin tätä tarkoitusta varten hakemalla hankerahoituksella.
Talven aikana kerhoja on ollut yli 20 kertaa ja niissä on ollut mukana aktiivisesti tusinan verran lapsia – oikeastaan enempää ei kolmen ohjaajan voimin olisi voitu ottaakaan.
– Syksyllä mietin, että tarvitaanko tässä tosiaan kolme ohjaajaa, mutta ensimmäisen kerhoillan jälkeen en miettinyt enää, nauraa toimintaa vetävä, Alajärven kaupungin kotihoidon fysioterapeuttina päivätyössä oleva Kimmo Koivisto.
Työparina Kimmolla kerhon vetämisessä on ollut läpi talven puolisonsa Sirkka-Liisa Koivisto, joka on koulutukseltaan kätilö-sairaanhoitaja ja työskentelee nyt perhepäivähoitajana.
Syyskaudella kolmantena ohjaajana toimi sittemmin äitiyslomalle jäänyt Marjo Salmenautio kaupungin liikuntatoimesta ja nyt kevätpuolella Marjon tilalla ohjaajana aloitti Kimmon ja Sirkka-Liisan tytär Anna, joka tottuneesti hoitikin omaa tonttiaan.
Kerho on ollut lapsille täysin maksuton ja osallistujat sinne löytyivät nopeasti lähinnä koulujen kautta. Kun toiminnasta alkoi kuulua tietoa muuallekin, niin on ilmennyt että tarvetta tällaiselle toiminnalle olisi enemmänkin.
Mukana olevat lapset ovat kaikki ns. erityislapsia, jotka tarvitsevat kasvuun ja kehitykseen erityistä tukea. Ryhmän lapsissa on ADHD:ta ja muita keskittymisvaikeuksia sekä autismia eri muodoissaan.
Energiaa näiltä lapsilta ei puutukaan, mutta kerhotuntien ohjelma on mietittävä sellaiseksi, että mielenkiinto säilyy myös silloin, jos lapsen keskittymiskyky on kovin lyhyt.
Vaikka kyseessä on erityislapsille suunnattu toiminta, niin yllättäen kerhossa ei ole mitään terapeuttista tavoitetta. – Täällä lapset saavat vain harrastaa vapaasti, kuten muutkin ikätoverinsa, ja tavoitteenamme on vain saada kerhosta niin kiinnostava että porukka pysyy mukana.
Talvi on ollut opettavainen ohjaajille. – Nopeasti meiltä karsiutui ajatukset kerhotuntien tarkasta suunnittelusta, koska huomasimme että näiden lasten kanssa suunnitelmat elävät aina, Koivistot naurahtavat.
Kerhot toteutetaan niin, että alkuleikki on joka kerta sama ja kaikille yhteinen. Tämä on tärkeää koska useimmille erityislapsille rutiinit ovat tärkeitä.
Alkuleikissä puretaan kovimmat fyysiset vauhdit hauskalla tavalla lasten itse osallistuessa sen suunnitteluun. Alkuleikin jälkeen vuorossa on kolme erilaista toimintapistettä.
Kevään viimeisessä kokoontumisessa kerho pidettiin Ankkurikentällä huhtikuun lämpimien auringonsäteiden alla. Viimeisellä kerralla myös lasten vanhempia oli seuraamassa toimintaa ja kaikilta kuultiin vahvaa kiitosta.
Monelle erityislapselle kerho on ollut ensimmäinen oma harrastus, jota odotetaan jo monta päivää etukäteen.
Jatko kerholle on koettu todella tärkeäksi vanhempien ja lasten puolelta. Niinpä kaupunki onkin jatkamassa tätä kerhotoimintaa myös ensi syksynä, onhan toiveita siitä jatkuvasti esitetty.
Jos joku haluaa lapsensa toimintaan mukaan tulevana syksynä, niin kannattaakin varmasti olla ajoissa yhteydessä vapaa-aikatoimeen.
Tuula Jokiaho
