Suomen luonnonsuojeluliiton johtama VieKas LIFE on kunnianhimoinen vieraslajihanke, joka tarjoaa luonnonystäville helppoja tapoja suomalaisen luonnon vaalimiseen.
Vieraslajit ovat suuri uhka paitsi luonnolle, myös taloudelle. Arvioiden mukaan vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain.
VieKas (VierasKasvi) LIFE -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista ja edistää niiden kartoitusta ja torjuntaa luonnossa vapaaehtoisten kansalaistieteilijöiden avulla.
Hankkeen tärkeimmät kohdelajit ovat kasvit ja niistä erityisesti EU:n vieraslajilistalla olevat jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali.
Hanke tarjoaa suomalaisille uusia työkaluja, joiden avulla jokainen luonnossa liikkuja voi oppia tunnistamaan vieraslajeja ja ilmoittaa havainnoistaan. Hankkeen mukana pääsee myös käytännössä puhdistamaan luontokohteita haitallisista vieraskasveista.
Vahvat kumppanit varmistavat hankkeen menestyksen
VieKas LIFE -hankkeessa on mukana laaja joukko kumppaneita, joiden yhteistyöllä varmistetaan vieraslajitiedon ja käytännön toimien tehokas leviäminen.
Kansalaisten, kuntien, järjestöjen ja maanomistajien yhteistyön kehittäminen on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Luonnonsuojeluliiton pääkumppaneina hankkeessa ovat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Marttaliitto, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit.
Luonnonsuojeluliiton aluekoordinaattorit vastaavat hankkeen toiminnasta omissa maakunnissaan. Mukana ovat Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Uusimaa.
Lisäksi luonnonsuojeluliitto ja Varsinais-Suomen kunnat poistavat yhdessä jättiputkia maakunnan alueelta. Jättipalsamin ja keltamajavankaalin kitkentätyöhön toivotaan paljon vapaaehtoisia mukaan, mutta terveyshaittoja aiheuttavaa jättiputkea torjuvat vain ammattilaiset.
– VieKas LIFE tekee käytännön luonnonsuojelutoiminnan helpoksi ja tuo sen lähelle suomalaisia. Ilmastoahdistukseenkin löytyy helpotusta, kun pääsee tekemään konkreettisia toimia suomalaisen luonnon hyväksi, toteaa hankkeen koordinaattori Kati Salovaara Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Marttajärjestön asiantuntijat ja vapaaehtoiset koulutetut puutarhamartat tarjoavat vieraslajitietoa erityisesti kotipuutarhureille sekä järjestävät paikallisia koulutustilaisuuksia, tapahtumia ja vieraskasvien kitkentätalkoita eri puolilla Suomea.
Luonto-Liitto vie vieraslajit kouluvierailutoiminnallaan peruskouluihin ja ammattioppilaitoksiin. Hanke tekee yhteistyötä myös kuntien kanssa, jotta haitalliset vieraslajit ja niiden leviämistavat huomioitaisiin paremmin viheralueiden rakentamisessa ja hoidossa.
– Haitalliset vieraslajit ovat haitta paitsi luonnolle, usein myös ihmisten terveydelle. Ongelma on erittäin merkittävä taloudellisestikin.
– On arvioitu, että vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain. Mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sitä pienemmillä kustannuksilla selvitään, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Markus Seppälä.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen hallinnoima Suomen Lajitietokeskus ylläpitää myös vieraslajit.fi-sivustoa, johon on koottu tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden esiintymisestä Suomessa.
Suomalaisia vieraslajityöhön kannustava uusi verkkosivusto tarjoaa taustatietoa vieraslajeista ja hankkeen tapahtumista.
Vieraslajihavaintojen ilmoittamiseen on kehitetty tabletille ja älypuhelimelle suunniteltu ilmoituslomake, jonka avulla voi vaivattomasti välittää tiedon löytämistään vieraslajiesiintymistä ja yksittäisistä havainnoista.
Jokainen luonnossa liikkuja pääsee näin kätevästi mukaan vieraslajityöhön kansalaistiedetoiminnan kautta.
Luonnonvarakeskus puolestaan kehittää ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä jättiputkille.
Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit näyttävät, miten jättipalsamista voi päästä eroon uusilla tavoilla. Riihimäellä torjuntaa tehdään kuntouttavan työtoiminnan muotona, ja Jyväskylässä jättipalsamit katoavat lampaiden suihin.
Vieraslajihavaintojen ilmoittaminen avainasemassa
Jättipalsami ja jättiputket kasvavat puutarhoista karanneina lähes koko maassa. Keltamajavankaali on Suomessa levinnyt istutuksista muutamille paikoille luontoon.
Laji on vielä mahdollista poistaa kokonaan Suomesta, ja siksi aivan jokainen kasvupaikka halutaan nyt saada kartalle.
– Tuhansien järvien maassamme on keltamajavankaalille lähes rajattomasti sopivia kasvupaikkoja, mutta sen leviäminen vesistöjen rannoille on estettävä. Muuten seuraukset ovat todella vakavat niin kosteikkojen ja rantojen alkuperäiselle lajistolle kuin myös maisemalle ja vesien virkistyskäytölle”, painottaa Kati Salovaara.
VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun.
Hankkeen budjetti on lähes 2,5 miljoonaa euroa. LIFE on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
