Susireviirien lisääntyminen ennakoi lisää susilaumoja ja on tärkeää, että ongelmiin pystytään puuttumaan paremmin. Ratkaisuja odotetaan kannanhoitosuunnitelman päivityksestä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan maaliskuussa Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä.
– Reviirejä on nyt selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Sama tuntuma on ollut myös metsästäjillä, uusia pareja on havaittu eri puolella maata. Kannan lisääntymispotentiaali on edellistä vuotta parempi, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.
Luken mukaan tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
– Susien aiheuttamat haitat ovat olleet erilaisia eri puolella Suomea. Lännessä pihapiireissä liikkuvista susista on ollut paljon havaintoja. Ihmistä pelkäämättömiin ja todellista uhkaa aiheuttaviin susiin on voitava puuttua ajoissa.
Idässä susilla on Siitarin mukaan vähän ravintoa. Idässä on myös tullut paljon koiravahinkoja.
– Se on metsästäjien kannalta kestämätön tilanne, koska se vaikeuttaa selvästi perinteistä metsästämistä koiran kanssa, Siitari kertoo.
Laumoista pareiksi ja pareista laumoiksi
Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään. Uudet parit ovat todennäköisesti saaneet pentuja huhti–toukokuussa, joten syksyllä myös laumojen määrä on Siitarin arvion mukaan selvästi viime syksyä suurempi.
Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Luke arvioi susilaumojen määräksi marraskuussa 32–43 ja maaliskuun 2020 lopussa 17–37 laumaa.
Metsästäjien havainnoilla suuri merkitys
Kanta-arvioissa käytettävää tietoa kerätään suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Suomessa suurpetojen havaintotietoa keräävät riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisesti toimivat petoyhdyshenkilöt. Lisäksi vuosina 2017–2019 on toteutettu susien ulostekeräys läntisessä Suomessa, josta saatuja DNA-tietoja on hyödynnetty arvioitaessa susien lukumäärää reviireillä.
Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista, metsästyksen onnistumisesta ja sen vaikutuksesta sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat muiden muassa Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto.
Uusi kannanhoitosuunnitelma tulossa
EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi toukokuussa unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutuksesta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä.
– Odotamme uutta kannanhoitosuunnitelman päivitettyä versiota, missä määritellään suden kannanhoito seuraaville vuosille. Suomella on nyt hyvät edellytykset valmistella ja käynnistää kannanhoidollinen metsästys hallitusti karhun ja ilveksen tapaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa.
Suomessa oli maaliskuussa 2019 arviolta 185–205 sutta. Koko yksilömäärältään Suomen kantaan lasketaan kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvat sudet. Molemmin puolin itärajaa sijaitsevia reviirejä asuttavista susista laskettiin Suomen kantaan kuuluviksi 50 prosenttia. Nämä niin kutsutut rajareviirit mukaan lukien kokonaisarvio on 200–220 sutta.
