Soinillinen-festivaali tarjoilee myös kolmantena vuotenaan musiikkia monipuolisesti. Nelihenkinen Solju- oli monelle festivaalikävijälle uusi tuttavuus. Sinuiksi päästiin nopeasti, sillä yleisö lämpeni Ulla Pirttijärven ja Hildá Länsmanin laululle ja joiulle sekä Samuli ”Teho” Majamäen perkussioille ja Sami Kurpan kosketinsoittimille ja tenorisaksofonille jo konsertin toisen kappaleen aikana. Vaikka suomea äidinkielenään puhuvan yleisön ja pohjoissaameksi laulavien äidin ja tyttären välillä kielimuuri, nousi musiikin universaali kieli kaiken yläpuolelle ja loi Järviseudulla ennenkokemattoman upean ja mystisenkin tunnelman.
Soljun musiikki sisältää etnoa, poppia ja joikua. Laulun aiheita ammennetaan pohjoisen Lapin perinteisestä elämäntavasta ja mytologiasta sekä nykyajan maailmanmenosta. Kaamosajasta selviäminen, äidin mietteet tyttären tulevaisuudesta eli sulhasesta, menninkäiset, sudet sekä esimerkiksi porohärkien kesyttäjä ovat taipuneet lauluksi ja joiuksi sekä mukaansatempaavaksi musiikiksi. Rauhallisimpien kappaleiden aikana Soinin Yhteistalon yleisö kuunteli keskittyneenä, mutta rytmikkäimpien kappaleiden aikana elettiin vahvasti mukana. Aivan kuin Yhteistalolla olisi vaivuttu pohjoissaamelaiseen transsiin. Länsmanin ja Pirttijärven lauluäänet ja äänenkäyttö ovat jotakin sellaista, joista moni iskelmätähti tai poppari voi vain haaveilla.
Uutta levyä kohti
Uuden Musiikin Kilpailussa vuonna 2015 Suomen edustuspaikkaa Euroviisuissa tavoitellut Solju julkaisi Ođđa Áigodat eli Uusi aika -nimisen levyn keväällä 2018, jonka jälkeen yhtye on keikkaillut aktiivisesti.
– Nyt alamme pohtia seuraavan levyn kuvioita, kertoo Hildá Länsman.
Angelin tytöt -yhtyeestä tunnetuksi tullut Ulla Pirttijärvi sanoo, ettei Soljun uudelle levylle ole tulossa radikaalia tyyli- tai muuta poikkeamaa debyyttilevyyn verrattuna.
– Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Etenemme biisi kerrallaan ja katsomme, mitä siitä tulee.
Hildá Länsman toteaa puolestaan, että tulevallakin levyllä Solju laulaa pohjoissaameksi.
– Se on meidän äidinkielemme ja sillä on helppo ilmaista itseään.
Soljun naiset kertovat, että yhtye esiintyy mielellään uudenlaisissa paikoissa ja tapahtumissa ympäri maata. – Mielestäni musiikkimme sopii tällaiseen rentoon ja mukavaan kesäfestariin, toteaa Ulla Pirttijärvi.
Musiikki on intohimo
Soljun tavoitteena on tehdä musiikkia, mikä on taitelijoiden intohimo. He toteuttavat omaa visiotaan taitelijoina. Länsman ja Pirttijärvi ovat mukana myös muutamassa muussa bändissä.
– Minä lähdin alun perin tekemään biisejä ajatellen saamelaisia kuuntelijoita – että heille olisi kuunneltavaa saamen kielellä. Biisin aiheet ja ajatus musiikkityylistä muodostui itselleni siitä, että saamelaisille nuorille on kuunneltavaa. Siinä on se palo, että tulee uutta musiikkia, valottaa Hildá Länsman.
Häntä kutittaa ajatus siitä, että jos Solju tähtääkin maailmalle.
– Olemme me maailmalle päässeetkin. Meidät palkittiin äskettäin Kanadassa alkuperäiskansojen musiikkipalkinnolla.
Ulla Pirttijärvi toteaa, että jo ilmestynyttä Ođđa Áigodat -levyä on mietitty myös globaalista, eikä vain oman alueen näkökulmasta. Levyn tuottajina ovat ammattitaitoiset ihmiset ja levy on tuotettu huolellisesti. Yhteistyötä on tehty ammattimuusikoiden kanssa.
– Soljua on soitettu radioissa ulkomailla ja olemme saaneet positiivista palautetta.
Virpi Poikelin
