MAINOS
MAINOS

MONET ja muut toivat taidetta Villa Väinölään

Alajärven Villa Väinölän kesää värittää MONET MUUT valossa – pimeässä -niminen näyttely, joka on esillä elokuun 11. päivään saakka. Torstaina avautuvassa näyttelyssä on esillä kolmisenkymmentä työtä: eri tekniikoilla tehtyjä maalauksia, veistoksia ja installaatioita.

MONET-ryhmän alkuperäisjäsenet ovat taiteilevia opettajia ja opettavia taitelijoita Järviseudulta. MONET-taitelijat ovat järjestäneet ennen torstaina avautuvaa näyttelyä jo 18 näyttelyä. Niiden pitopaikkoina ovat olleet muiden muassa Lapuan Vanhassa Paukussa Pietarsaaren Tupakkamakasiinissa, Oulussa sijaitsevassa Rantakasarmin Galleriassa ja Kauhavan Taidetalolla. MONET-ryhmän taidetta on ollut esillä myös Evijärvellä, Alajärvellä ja Lappajärvellä sijainneissa näyttelygallerioissa. Ryhmä syntyi, kun taideaineita opettavat opettajat olivat tekemässä uutta opetussuunnitelmaa – ja puhki. Opettavat taitelijat miettivät, etteivät he jaksa olla opettajina, jos eivät kehitä itseään siinä työssä.

MAINOS

Toiveissa keskustelua

Alkuperäisiä ja myös tänä vuonna näyttelyssä mukana olevia MONET-taitelijoita ovat alajärveläiset Elina Försti, Vuokko Oja-Hautamäki ja Saila Sippola, lappajärveläisosaamista edustavat Markku-Tapani Hakala ja Ritva Lindberg sekä Nina Nahkala Vimpelistä. ”Muut” näyttelyn taitelijat ovat Ulla Hautamäki ja Anni Viitasaari Alajärveltä, Jani Kaunisto Vimpelistä sekä Alajärvellä kesäisin viihtyvä Wolf Hamm Saksasta.

Saila Sippola on tuonut uuteen näyttelyyn kaksi paperiveistostaan. Vuonna 2016 Alavuden Taidekeskus Harrissa pidettyä näyttelyä varten valmistunee, Kun minä olin pieni -teoksen lisäksi Sippolalta on uutuusnäyttelyssä mukana äskettäin valmistunut Kosketan valoa -teos.
– Halusin tehdä aikuisen kokoisen ihmisen, joka kokee jotakin uutta.

Saila Sippola kuuluu alkuperäisiin MONET-ryhmän jäseniin. Häneltä on Villa Väinölässä esillä kaksi paperiveistosta. Kun minä olin pieni -veistoksen lisäksi esillä on aikuisen ihmisen kokoinen paperiveistos.

 

Alusta lähtien MONET-ryhmään kuulunut Sippola odottaa, että Villa Väinölän näyttelystä viriäisi keskustelua.
– Kohtaaminen on kivaa, tiedetään me siitä tai ei.

Persoonalliset työt

Nina Nahkala kertoo Villa Väinölän olevan haastava – muta toisaalta mielenkiintoinen -tila taidenäyttelylle. Näyttelytilana toimivan Villa Väinölän alakerta ei ole kuitenkaan hallimainen.
– Rakennus on entinen omakotitalo, mutta miljöö on vanha. Alvar Aalto olisi varmasti pitänyt siitä, että olemme täällä.

Jani Kaunistolta on esillä neljä työtä. Time Will Not Notice -työ liittyy Kauniston mukaan vahvasti musiikkiin. Hän ei ole käyttänyt töissään pensseleitä vaan rättejä ja rutattua paperia. Työskentelytekniikkaa hän kuvailee nopeaksi ja korjailuihin pyrkimättömäksi.
– Tällaisessa ilmaisussa minulle on tärkeää täydellisen kontrollin puute, sattumanvaraisuus ja epävarmuuden sietäminen. Se tekee työskentelystä intuitiivista, primitiivistä sekä hiomatonta.

 

Jani Kaunisto on käyttänyt näyttelyssä esillä olevien töidensä tekemisessä rutattua paperia ja rättejä pensseleiden sijaan.

 

Villa Väinölän salin takaseinällä huomio kiinnittyy Vuokko Oja-Hautamäen kutomaan korkeaan räsymattoteokseen, jonka nimi on Minä muistan. Monta erilaista yksityiskohtaa sisältävä työ kuvaa taiteilijan itsensä mukaan elämän kerrostumia. Hän tuo teoksellaan suomalaisille tutun ja rakkaan kudontatekniikan taiteen kontekstiin. Työn katsojalle nousee pintaan monta ajatuksen siementä.
– Räsymattojen kutominen kiinnostaa minua. Se on tapani tehdä ekotekoja, käsityönopettajan taustan omaava taitelija kertoo.

Virpi Poikelin

Exit mobile version