Pihoilta ja teiden varsilta tutuksi tulleet lupiini, jättiukonputki ja kurtturuusut lisättiin kesäkuun alussa kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle.
Tämä tarkoittaa, että niiden kasvattaminen on kielletty ja kasvustot tulee poistaa. Samalle listalle on viime vuonna lisätty jättipalsami, joka myös tulisi kitkeä.
Haitallisten vieraslajien hävittäminen on maanomistajan vastuulla. Urakka on suuri monelle maanomistajalle ja se saattaa tuntua turhalta työltä, koska nämä lajit leviävät helposti. Soinin kunta haluaa helpottaa poistamisurakkaa tarjoamalla apua kitkettyjen kasvien hävittämiseen.
Haitallisten vieraslajien hävittämisestä syntynyttä puutarhajätettä otetaan vastaan teollisuusalueella niin kutsutun Printtihallin takapihalta erikseen osoitetulla jätelavalla.
Kasvien ja niiden juurien poistamisesta syntynyttä maatuvaa jätettä voi vapaasti toimittaa jätelavalle 15.7.–31.7. välisenä aikana. Lava löytyy Teollisuustieltä Lintuharjua kohden kääntyvän risteyksen jälkeen olevan hallin piha-alueelta.
– Olemme päättäneet Soinissa tehdä helpommaksi torjua haittakasveja tarjoamalla paikan niiden hävittämiseen. Kunta hävittää toimitetut kasvit ja muut puutarhajätteet kootusti ja huolellisesti keräyksen lopussa tai tarvittaessa jo sen aikana. Myös pieniä määriä muuta maatuvaa puutarhajätettä voi tuoda jäte-lavalle, kertoo kunnanjohtaja Juha Viitasaari.
Miten hävität kasvit oikein
Vieraslajit valtaavat pahimmillaan kokonaisia elinympäristöjä, mikä vie tilaa muilta perinteisiltä kasveilta. Pienet lupiinikasvustot voi kaivaa maasta juurineen, mutta etenkin suuremmat voi myös niittää pois.
Lupiinin hävittäminen vaatii useita niittokertoja monen vuoden ajan. Kukat ja kasvit tulee hävittää niin, ettei siemeniä pääse maaperään.
Kurtturuusun saa hävitettyä kaivamalla juurakot pois maasta. Pienimmät yksilöt lähtevät kiskomalla käsin. Suuret pensaat on leikattava ja juurakko tulee kaivaa maasta versomisen estämiseksi.
Vaihtoehtoisesti kurtturuusun voi näivettää repimällä ruusupensaan kaikki lehdet muutaman kerran kesässä. Säännöllisellä repimisellä koko kasvi näivettyy 3–4 vuodessa.
Jättipalsami on helppo kitkeä maasta juurineen varresta nykäisemällä. Jättipalsamia voi myös niittää, mutta niitto tulee toistaa muutaman kerran kesän aikana.
Jättiukonputken hävittämisessä on oltava huolellinen, sillä kosketus iholla voi aiheuttaa palovammoja tai palovammojen kaltaista ihottumaa.
Täysikasvuisten kasvien kanssa on hyvä käyttää suojaavien vaatteiden lisäksi kasvosuojainta. Yksittäisen kasvin voi kaivaa lapiolla juurineen.
Kasvia hävitetään myös kitkemällä, niittämällä, peittämällä tai kemiallisesti torjumalla. Ennen kemiallista torjuntaa jättiputket kannattaa niittää. Mekaanisen hävittämisen jälkeen varsinkin taimet on poistettava, etteivät ne juurru uudelleen.
