Heinäkuun sateet tuovat usein kaivattua kosteutta puutarhaan. Kuitenkin vettä tulee ajoittain yli tarpeen ja sen imeyttäminen tontin alueella ei aina ole helppoa.
Erityisesti kovat kasvittomat pinnat sitovat huonosti vettä ja saattavat aiheuttaa paikallisia tulvia asuinalueilla. Kasvipeitteisyyden ja kätevien hulevesiratkaisujen avulla vesi voidaan varastoida ja ohjata oman pihan tarpeisiin.
Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta pinnoilta, katetuilta piha-alueilta ja rakennusten katoilta, valuvaa luonnon vettä. Hulevesi voi tulla sateena tai olla lumien sulamisvettä.
Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä tämä vesi omalla tontillaan niin, että sitä ei pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille. Viime vuosina on huomattu, että hulevesiongelmat ovat lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimmän rakentamisen myötä.
Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä oman pihan kasvien kastelussa. – Vanha hyvin toimiva ratkaisu on kerätä sadevettä joko maan alaisiin tai päällisiin varastoihin ja käyttää sitä myöhemmin kuivina jaksoina pihan kasteluun, opastaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.
Hyvien kokemusten kannustamana hän suosittelee, että sadevettä voi ohjata kasvien käyttöön esimerkiksi automaattisten kotipihaan tarkoitettujen kastelujärjestelmien avulla.
Vesi on arvokas resurssi
Kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa ja myös edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi.
Maan alle voi tehdä isojakin vesisäilöjä, joista vettä pumpataan tai imeytetään kasvien käyttöön. Myös imeytyskentät, avo- tai salaojat toimivat hyvinä puskureina silloin, kun vettä sataa reilusti.
Moni haaveilee oman pihan vesiaiheesta. Hulevedet saa hyvin ohjattua pihan omaan kosteikkoon, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja.
Imeytysalueen voi tehdä voi tehdä karkeista maa-aineksista ja koristella näyttävien kivien avulla.
Pohja voi olla läpäisevä, jolloin se toimii luonnollisena puskurina. Toinen vaihtoehto on tehdä oma vesiaihe, jossa pohja on pääosin läpäisemätön ja vesi vaihtuu altaassa sateiden myötä.
Ylivuotava vesi imeytetään pikkuhiljaa reunojen kautta ympäröivään maahan ja kasvien käyttöön.
Kasvit tehokkaita hidastajia ja haihduttajia
Kolmas tapa vähentää hulevesiongelmia on lisätä kasvillisuutta piha-alueella. Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilman, että vesi päätyy hulevedeksi. Täysikasvuinen lehtipuu voi haihduttaa jopa yli sata litraa vettä vuorokaudessa.
Kovien pihakatteiden sijasta kannattaa käyttää vettä imeviä pintoja ja suosia esimerkiksi hulevesikiveytyksiä ajoteillä ja pihoilla asfaltin sijasta. Myös nurmet, hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut tai laajat terassimaiset alueet.
Kattopuutarhat ja muun köynnökset ovat tehokkaita veden virtauksien hidastajia. Sadevesi viipyy kasvipeitteisillä alueilla pitempään matkalla maahan kuin paljailla kattopinnoilla.
Nankkakin sadekuuro ei aiheuta nopeita tulvia maan ja kasvien hidastaessa veden kulkua. Kasvit lisäksi viilentävät erityisesti helteellä pihoja ja taloa samalla, kun ne haihduttavat ja kosteuttavat kuivaa ilmaa.
