Viileän alkukesän jälkeen sääennuste lupaa hellettä koko maahan. Lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus rasittavat kasveja.
Kuivuudesta kärsivien kasvien kasvu hidastuu ja sato jää pieneksi. Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Kasvit voivat jopa kuolla. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula antaa vinkit kuinka kasvit saa säilymään elinvoimaisina helteen ajan.
Ensimmäiseksi kuumasta ja kuivasta kesäsäästä alkavat kärsiä lehtevät kasvit, jotka haihduttavat paljon vettä. Myös hiljattain istutetut, puut, pensaat ja kukat kaipaavat kastelua, koska niiden juuret eivät vielä ole syvällä maassa. Kasvit, jotka ovat kasvaneet samalla paikalla useita vuosia, eivät ole herkkiä pitkillekään poutakausille.
Sadonmuodostusvaiheessa olevat mansikat, herukat, vadelmat ja mustikat kaipaavat nyt vettä. Jos vettä on niukasti, yksittäiset marjat eivät pullistu ja sato jää pieneksi, vaikka kukinta olisi ollut runsas.
Hiekka- ja turvepitoisilla mailla vesivarastot ovat pienet ja kastelua tarvitaan aikaisemmin kuin savimailla. Hälyttävä merkki kastelutarpeesta on, jos kasvit alkava nuutua iltaa kohti.
Lisää maan vesivarastoja biohiilellä ja kompostilla
Helposti kuivuvaa maata kannattaa parantaa niin, että se varastoi paremmin vettä.
– Biohiili on tehokas vedensitoja. Multaan lisättynä biohiili toimii kuin kastelukide: Se pystyy varastoimaan vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvin käyttöön mullan kuivuessa. Biohiiltä on jo valmiina monissa mullissa, opastaa Kerttula.
Monissa kotipuutarhoissa kompostoidaan, ja kompostimulta kannattaakin hyödyntää maanparannusaineena. Ravinteiden lisäksi kompostimulta sisältää paljon vettä pidättävää humusta, mikä auttaa kasveja selviytymään pitkistä poutakausista.
Kompostia voi levittää myös mullan pinnalle katteeksi. Erilaiset katteet vähentävät kosteuden haihtumista maasta.
Älä houkuttele kotiloita kastelemalla
Yleisin kasteluvirhe on liian vähäinen vesimäärä. Kasvit eivät hyödy siitä, että mullan pinta kostuu. Päinvastoin, toistuvat niukat kastelut saavat kasvin juuret kasvamaan kohti mullan pintaa, jossa ne ovat entistä herkempiä kuivumaan.
Kun päätät kastella, kastele kerralla kunnolla. Kerralla kastellaan vähintään 30 litraa neliön alueelle. Isojen alueiden kastelu hoituu helpoiten sadettimella.
– Paras aika kasteluun on aamu. Päivällä iso osa sadetetusta vedestä haihtuu ilmaan kasvin ulottumattomiin. Illalle ajoitettu kastelu puolestaan jättää puutarhan märäksi yön ajaksi. Niillä alueille, joilla esiintyy paljon kotiloita, iltakastelu saa yöllä kulkevat kotilot villiintymään, varoittaa Kerttula.
Siirrä piharuukut varjoon
Pihan ja parvekkeen ruukkuja kastellaan koko kesä säännöllisesti, mutta helteellä kastelu saattaa tuntua erittäin työläältä.
Kuumimmiksi päiviksi ruukut voi siirtää varjoisampaan paikkaan. Paahteessa kasveja rasittaa myös ruukun mullan kuumeneminen. Etenkin pienissä tummissa ruukuissa mullan lämpötila voi muuttua hellepäivänä kasville tukalaksi.
– Biohiili ja rahkasammal helpottavat ruukkuviljelijän kesää. Ne varastoivat vettä ja pidentävät siten kasteluvälejä, mutta säilyttävät silti mullan ilmavuuden. Sekä biohiiltä että rahkasammalta on lisätty muun muassa kesäkukkien ja yrttien kasvatukseen kehitettyihin multaseoksiin, vinkkaa Kerttula.
– Jos hellekaudelle osuu loma, eikä ruukkuja kastella päivittäin, voi osan kukista ja yrteistä leikata lyhyemmiksi. Näin ne haihduttavat vähemmän. Esimerkiksi orvokki ja petunia tykkäävät leikkaamisesta ja ovat taas muutaman viikon päästä leikkaamisesta täydessä kukassa, jatkaa Kerttula.
Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Siksi on tärkeää huolehtia puutarhakasvien riittävästä vedensaannista.
7 vinkkiä hellepuutarhaan
Kastele kasvit aamulla.
Kastele kerralla runsaasti, vähintään 30 l neliölle.
Pidä kasvihuoneen tuuletusluukut ja ovet auki.
Avaa parvekkeen lasit kokonaan.
Siirrä piharuukut varjoon.
Nosta ruohonleikkurin terien leikkauskorkeutta, ettei ruoho pala.
Paranna maan vedenpidätyskykyä biohiilellä ja kompostilla.
