Kouluun pyöräileminen on erinomaista liikuntaa ja turvallisempaa kuin moni muu liikuntaharrastus. Koulujen alkaessa Pyöräliitto haluaa kannustaa vanhempia opettamaan aktiivisen liikkumisen mallin.
– Autokyydin tarjoaminen kouluun on usein tulevaisuuden kannalta lapsille karhunpalvelus, sillä koulumatkapyöräily voi tuoda arkiliikuntaa viikkoon jopa useamman tunnin, sanoo LIKESin tutkija Jouni Kallio.
Pyöräliitto haluaa muistuttaa koulujen alkaessa vanhempia koulumatkapyöräilyn hyödyistä. Uusimman selvityksen mukaan pyöräily on erittäin turvallista ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen arkeen.
– Pyöräilyssä vakavat loukkaantumiset ovat onneksi harvinaisia. Kouluun pyöräily onkin onnettomuustilastojen mukaan monta sataa kertaa turvallisempi liikuntalaji kuin vaikkapa jalkapallo, yleisurheilu tai laskettelu, sanoo Kallio.
Pyöräliitto ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES toivoisivat, että pyöräilyn statusta nostettaisiin entistä enemmän liikuntaharrastukseksi muiden lajien rinnalle. Se saattaisi lisätä intoa pyöräilemiseen.
– Pyöräilyä tulee helposti vähäteltyä. Jos päivittäin pyöräilee 15 minuuttia suuntaansa, vaikkapa kouluun, tulee siitä viikossa yhteensä jo 2,5 tuntia liikuntaa, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen havainnollistaa.
Koulumatkojen pyöräileminen olisi erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista, josta Suomessa on syytä olla huolissaan: Noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran päivässä, ja 13–15-vuotiaista saman verran päivässä liikkuu enää noin viidennes suomalaisnuorista.
– Suomalaisilla on kansainvälisestikin verraten loistava mahdollisuus lisätä aktiivisuutta arkiliikkumisella, koska meillä on hyvät pyörätiet ja paljon kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi yhteiskuntamme on erittäin turvallinen, Kallio sanoo.
Kuskaus vähentää pyöräilyä
Yleisin syy siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, on LIKESin tekemän oppilaskyselyn mukaan kyydin saaminen. Seuraavaksi suosituimmat syyt moottoriajoneuvolla kulkemiseen ovat viitsimättömyys sekä se, että koulumatka koetaan liian pitkäksi.
– Kannustan vanhempia opettamaan lapsilleen ennemmin aktiivisen kulkemisen perusteet. Kyydin antaminen autolla voi tuntua hetkellisesti hyvältä palvelukselta, mutta oikeasti se on ennemmin karhunpalvelus, jos opetetaan lapset passiivisen elämäntapaan, Kallio sanoo.
Vaikka aktiivisesti kouluun kulkeminen onkin Suomessa hyvällä tasolla, ovat LIKESin tekemän selvityksen mukaan koulukohtaiset ja alueelliset erot kuitenkin melko isoja, erityisesti talvipyöräilyn suhteen.
Joissakin kaupungeissa, kuten Oulussa, lasten ja nuorten pyöräily on yleistä ympäri vuoden. Pääkaupunkiseudulla kouluun pyöräileminen puolestaan vähenee talvella merkittävästi.
– Teini-ikäisille pyöräilyn lisäämistä voisi kannustaa myös esimerkiksi sillä, että se on iso ilmastoteko, Koistinen sanoo.
