”Ne niitun kukat koriat, ja laiho laaksossa. Niin ylpiät yrttitarhat, puut vehriät verassa. Ne meillen muistuttavat suurt`hyvyytt´Jumalan, jonk`kaikk´ain nähdä saavat, juur´ympär´vuoden ain´.”
Näin 1701 vuoden virsikirjaa mukaillen toteutettiin 1700-luvun perinnejumalanpalvelukset Alajärvellä ja Lehtimäellä viime sunnuntaina.
– Uskotteko te, että autuas on se, jonka synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä ja heidät Jumala on viimeisenä päivänä herättävä kuolleista iankaikkiseen elämään, saarnasi raamatun totuudesta pappi Harri Silvolahti Uppsalan arkkipiispaa Olaus Svebiliusta mukaillen hänen laatimastaan saarnasta 1600-luvun loppupuolelta.
Virrenveisuussa avittivat sekä kirkkokuoron että Raavaiden miesten laulajia Ismo Pitkäsen opastuksella. Vanhan kansan suomi taittui tyylikkäästi.
Jumalan vara ovat lapset…
Suntio Uolevi Autio opasti apulaistaan Maila Kovasta kirkkohetkessä Alajärvellä.
– Vanhasta 1700-luvun ajasta kertoo sanonta, joka muistuttaa lähes rukousta: ”Jumalan vara on lapset.” Maila totesi, että köyhyyden, kulkutautien ja yllättävien menetysten ajassa lapset olivat todellakin siunaus elämän jatkuvuutta ajatellen.
Liturgian kaava oli tietenkin vanha ja pitkän vanhan ja rauhallisen tavan mukaisesti laulut laulettiinkin.
Kirkkoväki istui niin, että naiset istuivat saarnapöntön puolella ja miehet oikealla puolella. Pappi päätti kirkkohetken lähettävään rukoukseen tyyliin: ”Herra siunaa teidän sisälle- ja uloskäymisenne.”
Väkeä perinnejumalanpalveluksessa Alajärvellä ja Lehtimäellä oli yhteensä noin 130. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi nautittiin Alajärvellä kirkkopihan puun alla.
Tiina Akomeah
