Vimpelissä nostettiin lauantaina tapetille myönteisiä asioita. Yhteiskoulun ja lukion auditorioon kokoontui 115 järvipohjalaista opettajaa ja ohjaajaa kuuleman positiivisenpsykologian ja positiivisen pedagogiikan ilosanomaa. Positiivinen CV -koulutuksen avainsanoja olivat vahvuus, osallistaminen, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Koulutuksesta saadut opit viedään henkilöstön kautta kohti oppilaita eli koululuokkiin.
Positiivinen CV voitti Sitran Ratkaisu 100 -kilpailussa jaetun ensimmäisen sijan. Kilpailussa haettiin ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Opetushallitus rahoittaa opettajille tarjottavaa koulutusta. Järvi-Pohjanmaalle koulutus saatiin Aapiskujan koulun opetushenkilöstön innoittamana.
Tukea työhön
Positiivinen CV -koulutuksen ydinajatuksena on, että jokaisessa lapsessa ja nuoressa on eri toimintaympäristössä esiin tulevia taitoja, vahvuuksia ja osaamista, jotka ansaitsevat tulla nähdyiksi. Hyvään, ehjään ja toimivaan keskittyminen puitteiden alleviivaamisen sijaan antaa jokaiselle mahdollisuuden loistaa. Tämä edistää oppimiselle myönteistä ilmapiiriä. Positiivinen CV -koulutus hankittiin Vimpeliin kunnassa toimivan Aapiskujan koulun opetushenkilökunnan innoittamana.
Aapiskujan koulun rehtori Riikka Jaatinen kertoo, että koulutuksesta saadaan konkreettisia työvälineitä kouluarkeen: millä tavalla vahvuuksia bongaillaan, ja miten jokainen oppilas lähtee niitä työstämään.
Positiivinen CV -koulutus alkoi hyvinvointia tukevilla tietoisen läsnäolon harjoitteilla Emilia Keijonen johdolla. Koululuokissa harjoitteet tukevat rauhoittumista, keskittymistä ja oppimista. Espoossa aineenopettajana ja luokanopettajana työskentelevän Anne-Mari Kuusimäen vetämissä osuuksissa keskityttiin vahvuuksiin eri näkökulmista. Osallistujat saivat tuoda esiin omia vahvuuksiaan ja muiden muassa miettiä, mistä oma motivaatio löytyy.
Myöhemmin päästiin miettimään, kuinka positiivista pedagogiikkaa ja vahvuuspedagogiikkaa voisi hyödyntää lasten ja nuorten kanssa, vanhempien kanssa, kodin ja koulun välisessä yhteistyössä sekä työyhteisön, yhteishengen ja myönteisen kasvun kannalta.
Hyvinvointiin huomiota
Aineenopettajana ja luokanopettajana Espoossa työskentelevä Anne-Mari Kuusimäki on opiskellut ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja positiivista psykologiaa. Hän kertoo olevansa hyvin kiinnostunut lasten ja aikuisten hyvinvoinnista ja siitä, kuinka kouluissa voitaisiin parantaa hyvinvointia oppimisen hyödyksi.
Kuusimäki tekee parhaillaan väitöstutkimusta Wilma-viestinnästä, ja siitä, mitä mieltä vanhemmat ja opettajat ovat yhteistyön toimimisesta, kannustavasta palautteesta ja siitä, tuleeko ristiriitoja tai epäselvyyksiä digitaalisessa viestinnässä.
– Paljon voi hattua nostaa suomalaisille opettajille. Kaiken muun kehittämistyön lisäksi he ovat oppineet hoitamaan kasvatuskumppanuutta digitaalisen viestinnän kautta. Vanhemmat toivovat lisää kannustavaa palautetta lapsistaan ja nuoristaan.
Ruotsia ja saksaa Alajärven yläkoulussa opettava Taina Saukko kertoo, että positiivisista oppilaan vahvuuksista on koulumaailmassa puhuttu eri muodoissa koko hänen lähes kolmekymmenvuotisen opettajanuransa ajan.
– Omien tietojen päivittäminen oli koulutuksen tärkein juttu. Luentojen ohessa mietittiin, miten oppilaiden vahvuuksia tuodaan esiin ja tehtiin harjoituksia. Meille oli koottu monipuolinen ja kiinnostava luentopatteri.
Saukko kokee, että Vimpelin koulutuspäivän anti tukee omaa käytännön opetustyötä.
Virpi Poikelin
