Lähiruoantuottajien sadonkorjuu- ja lähiruokatuotteet ja erilaiset hyvinvointituotteet ja hyvinvointiin liittyvät palvelut vauvahieronnasta jäsenkorjaukseen sekä luennot vetivät väkeä Hotelli Kivitippuun lauantaina. Tapahtuman järjestelyistä vastasi lokakuussa päättyvä Lähiruokaa Järviseudulla -hanke yhdessä Kivitipun kanssa.
Tapahtumalla haluttiin korostaa lähituotannon merkitystä. Loppusuoralla olevan Lähiruokaa Järviseudulla -hankkeen edellinen tapahtuma järjestettiin Villa Väinölässä, jossa tutustuttiin samalla aasialaiseen ruokaan. Tarjolla oli kiinalaista ja thaimaalaista ruokaa, joiden valmistamiseen oli käytetty paikallisia aineksia, mausteita lukuun ottamatta. Hankevetäjä Kari Peltonen toteaa, että lähiruokahankkeelle olisi kysyntää, mutta jatkohankeajatus on vielä auki. Aisaparin rahoittamaa Lähiruokaa Järviseudulla -hanketta hallinnoi Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipiste.
Ideasta isoksi
Lähiruokaa ja hyvinvointia -tapahtumassa pääsi tutustumaan myös REKO-lähiruokarinkiin. Vuoden maaseutukasvoksi viime vuonna valittu Thomas Snellman kertoi vetämässään seminaarissa muiden muassa REKO:n perustamisesta ja ringin leviämisestä. REKO-lähiruokarinkejä on Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Irlannissa, Italiassa, Etelä-Afrikassa ja Kanadassa. Suomessa REKO-ringissä on noin 400 000 asiakasta, joista vain pieni osa ostaa tuotteita viikoittain. Suomessa lähiruokaringin liikevaihto on noin 25–30 miljoonaa euroa ja maailmanlaajuisesti hieman alle sata miljoonaa euroa. Snellman kokee REKO:n muuttaneen lähiruuan näkyvyyttä positiiviseen suuntaan.
40 vuotta tuottajana toiminut Thomas Snellman muistaa tarkasti hetken, jolloin REKO-idea syntyi: 25.10.2012. Snellman oli tuolloin vierailemassa Ranskassa, jossa toimi kumppanuusmaatalousmalli. Se on, Snellmanin mukaan byrokraattinen ja sisältää muiden muassa tuottajan ja kuluttajan välillä tehtävän kirjallisen sopimuksen. Ennen kuin REKO:a alettiin toteuttaa käytännössä, Snellman selvitti esimerkiksi sen, että onko REKO:n toimintamalli laillinen Suomessa. Ensimmäinen julkinen kokous asiasta pidettiin tammikuussa 2013 ja ensimmäinen REKO-jakelu oli Pietarsaaressa 6.6.2013.
– Suomessa lopettaa toimintansa viisi maatilaa päivässä. Tämä kehitys pitäisi saada muutettua tai 20 vuoden kuluttua meillä ei ole yhtään tilaa. Jos REKO pystyy jarruttamaan tätä kehitystä, olen iloinen, sanoo Snellman.
Seminaariin olivat saapuneet myös Lappajärvellä Viitalan Marjatilaa pyörittävät Timo ja Tanja Viitala yhdessä tyttärensä Siljan kanssa. He ovat olleet mukana REKO Järvilakeuden toiminnassa sen alusta asti.
– Tuotamme tyrniä, vadelmaa, mansikkaa ja pensasmustikkaa. REKO-ryhmään olemme lähteneet, koska meitä kiinnostaa lähiruoka, kertoo Tanja Viitala.
REKO on Timo Viitalan mukaan hyvä myyntikanava. Ryhmään voi ilmoittaa myytävän tuotteen määrän ja tuottaja saa kuluttajalta valmiin tilauksen.
Tuottajat mukana
Hyvinvointipalveluja tapahtumassa tarjosivat Kivitipussa toimivat alan yrittäjät. Iltapäivällä oli mahdollisuus osallistua Gladiaattorit-kisasta tutun Vertti Harjuniemen liikuntaa ja hyvinvointia käsitelleelle luennolle ja treenata kuntosaliohjaajana toimivan Harjuniemen opein.
Tapahtumassa oli mukana kymmenkunta tuottajaa. Oman esittely- ja myyntipisteensä Kivitippuun oli pystyttänyt myös Viitamäen Lampaiden Mirka Viitamäki. Töysästä saapunut Viitamäki myi luonnonväreillä värjättyjä, oman lammastilan lampaiden villaa, lampaan luutonta leikkolihaa, Katteluksen luomukanalan munia sekä neuletöitä. Myös Viitalan Lampaat on mukana REKO-ringissä. Tilan tuotteita esitellään ja myydään myös erilaisissa messutapahtumissa.
Käsityöihmiseksi tunnustautuva Mirka Viitamäki nauraa, että hänellä on tullen, mennen ja palatessa kutimet kädessä. Kuuminta hottia nuorten keskuudessa ovat siilihanskat.
– Pohjalaiskuvio pitää pintansa aikuisten keskuudessa. Sitä näkee sukissa, lapasissa, säärystimissä ja pipoissa. Olen itse käyttänyt sitä sukissa.
Virpi Poikelin
