Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura kutsui viime viikolla hiippakunnan länsiosan alueella toimivien paikallis- ja kaupunkilehtien päätoimittajat vieraakseen Haapaniemen hiippakuntakartanoon.
Tilaisuudessa kuultiin hiippakunnan ja sen länsiosan seurakuntien ajankohtaisista kysymyksistä ja hankkeista.
Yksi voimakkaasti esille noussut huoli oli seurakuntien ja koko hiippakunnan taloudellinen tilanne. Piispa Peura sekä hiippakuntadekaani Kai Jantunen, lakimiesasessori Tuomas Hemminki ja piispan teologinen sihteeri, hiippakuntapastori Jaakko Antila ovat yksimielisiä arviossaan, että kymmenen vuoden kuluttua hiippakunnassa ei ole yli 30 seurakuntaa, vaikka niitä nyt on 44.
Syynä tähän ovat taloudellisten paineiden aikaansaamat seurakuntaliitokset. Vuoden vaihteessa toteutuva hiippakuntauudistus sitä ei sen sijaan tee, sillä Lapuan hiippakunnasta lähtee tuolloin neljä seurakuntaa ja tilalle tulee neljä – tämän jälkeen koko Keski-Suomi tulee osaksi Lapuan hiippakuntaa.
Hiippakunnan kasvukeskuksia ovat suuret kaupungit Seinäjoki, Vaasa ja Jyväskylä. Suurin seurakunta on Jyväskylä liki 95000 jäsenellään. Pienin on Kaskinen 778 jäsenellä.
Väestö vähenee alueella kaukana kaupungeista Suupohjassa, Järviseudulla, Suomenselällä ja pohjoisessa Keski-Suomessa. Väestön vanheneminen ja jäsenmäärän lasku ovat isoimmat haasteet myös hiippakunnassa.
Lakimiesasessori Hemminki kertoo, että taloudellisessa mielessä seurakunnista pärjäävät edelleen hyvin kasvukeskukset ja niiden kyljessä olevat seurakunnat, mutta kauempana olevista seurakunnista lähinnä vain ne jotka etunenässä lähtivät sopeuttamaan toimintaansa. – Osa seurakunnista on nyt kuitenkin ajamassa seinään.
Piispa Peura kysyykin, miten vahemmat seurakunnat voivat auttaa heikommassa asemassa olevia? Seurakuntaliitokset tulevat pian välttämättömiksi, mutta haluavatko vahvemmat ottaa mukaan heikompaa seurakuntaa?
– Ilman seurakuntaliitoksia ei tulla selviämään, sillä jotain pitää nyt tehdä, Peura toteaa ja sanoo, että vähintä on hoitaa joitain toimintoja yhdessä.
Akuutein tilanne hiippakunnan alueella on Petäjävesi-Multia-Keuruu alueella, jossa liitos tultaneen tekemään ensimmäisenä. Kun liitos toteutuu, niin kaikki hiippakunnan kolme vanhinta kirkkoa sijaitsevat saman seurakunnan alueella!
Tiukat ajat eivät ole vain seurakuntien elämää, vaan myös hiippakunnassa eletään tarkan euron aikaa. Työntekijöitä on enää 13, joista yksi on osa-aikainen, ja budjetti on 1,3 miljoonaa euroa.
Ensi vuodelle rakennetaan nollabudjettia ja 2021 budjetti tulee olemaan kymmenen prosenttia nykyistä pienempi. Se tulee jälleen tarkoittamaan myös virkojen vähentämistä.
Keskusrekisteri sulkee virastoja
Ensi vuoden alusta aloittaa hiippakunnan alueella yhteinen keskusrekisteri, johon seurakunnat siirtävät kirkonkirjoihin liittyvät viranomaistehtävänsä.
Mukaan keskusrekisteriin ovat lähteneet lähes kaikki hiippakunnan seurakunnat, ulos ovat jääneet vain toiseen rekisteriin jo kuuluva Pietarsaaren suomalainen seurakunta sekä Ähtärin, Soinin ja Alavuden seurakunnat.
Näidenkin on liityttävä johonkin laajempaan rekisteriin näillä näkymin viimeistään vuoden 2021 alusta lukein.
Keskusrekisteri helpottaa monia asioita niin seurakunnan kuin vaikkapa eri paikkakunnilla asuneen asiakkaan virkatodistuksen hankkimista. Jatkossa virkatodistuksen saa keskitetysti yhdestä paikasta mukana olevien seurakuntien osalta.
Käytännössä työmäärän väheneminen seurakunnissa johtanee myös siihen, että seurakuntien virastoja tullaan todennäköisesti sulkemaan, ellei niille löydy muuta tehtävää virkatodistusten kirjoittamisen tilalle? – Seurakuntalaisten etu mielestäni kuitenkin on se, että raha menee jatkossa hallinnon sijasta toimintaan, Peura toteaa.
Hiippakunnan keskusrekisteri on todennäköisesti vain välivaihe ennen valtakunnallisiin rekistereihin siirtymistä.
Tuula Jokiaho
