Humanistinen ammattikorkeakoulu sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä syyskuun alussa yllättävän, mutta mieleisen tehtävän.
– Meidän tehtävänä oli kysyä ja kuunnella noin 2000 lapsen ja nuoren mielipiteitä arjesta ja elämästä koko maassa. Tavoitteena oli selvittää nuorten näkemyksiä heidän kasvu- ja elinolojensa parantamiseksi, kertoo yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Tamara Mäkelä.
Tavoitteena useita kohtaamista
Tamara Mäkelän ja hänen kollegoidensa, eli Jyväskylän 35 uuden yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijan, tavoitteena oli haastatella 500 maakunnan nuorta.
– Minä tein haastattelut Kyyjärvellä, olenhan entinen Kyyjärven ja Perhon etsivä nuorisotyöntekijä. Peruskysymyksemme oli 12-25 -vuotiaille se, ”mikä on sinulle tärkeää omassa arjessasi?”, kertaa Tamara Mäkelä nopeaa, mutta antoisaa ensimmäisten korkeakouluviikkojensa opintojen sisältöä.
Kyyjärveläiset nuoret mukana
– Saimme nuorisotilalla nuoret mukaan haastatteluun. Nuorilla oli yleisesti hyvät fiilikset. He kokivat Kyyjärven turvalliseksi ja mukavaksi asua.
– Pienen paikkakunnan tuttuus ja yhteisöllisyys mainittiin myös nuorten kohtaamisissa. Tosin he kaipaavat enemmän harrastustoimintaa sekä omaa nuorisokahvilaa, kertoo Mäkelä yleisesti ja korostaa, että kaikki haastattelut tehtiin anonyymisti.
– Ministeriölle ja meille on tärkeää kohdata ja kuunnella nuorta herkällä, mutta myös tarkalla korvalla, pohtii Mäkelä ja kiittää valtiovaltaa tästä oppimismahdollisuudesta.
Kaikkiaan 1890 kuulemista
Kyyjärven lisäksi nuoria haastateltiin 103 paikkakunnalta. Suurin osa vastaajista oli suomenkielisiä, mutta vastaajat edustivat 18 äidinkieltä.
Lähes puolet haastatteluista tapahtui kouluissa tai oppilaitoksissa. Lisäksi haastatteluja tehtiin nuorisotiloissa, työpajoissa, harrastustoiminnassa, kaduilla, kauppakeskuksissa ja puhelimitse tai viestein.
– Meillä haastattelijoilla oli käytössämme aihekortit, joista nuori sai valita kolme teemaa. Koko maassa keskusteluaiheista kiinnostivat eniten harrastaminen (41%), päihteet (32%), pelaaminen (27%) ja mielen hyvinvointi (24%).
– Seuraavaksi eniten aiheista nousivat esiin oma arki, kiusaaminen, kestävä kehitys, koulutus, tulevaisuuden näkymät, digitaalinen media, eriarvoisuus/syrjäytymisen ehkäisy, asuminen, ihmisoikeudet, oppivelvollisuusiän nostaminen, oma aihe, kansainvälisyys ja demokratia sekä osallisuus”, kertaa yhteisöpedagogi-opiskelija Tamara Mäkelä tutkimustuloksia.
Valtakunnan tuloksissa toivottiin lisää aikaa aikuisilta
Nuoria huolestutti harrastamisen kalleus sekä ajan riittämättömyys koulutehtäviin, harrastamiseen ja muuhun elämään.
Pienemmillä paikkakunnilla tuli esille myös pitkät välimatkat harrastamiseen. Nuoria puhututtivat myös päihteet, pelaaminen, mielen hyvinvointi, ilmasto ja kiusaaminen.
Haastatteluissa tuli esille, että kiusaaminen näkyy edelleen vahvasti nuorten arjessa ja järeät, toimivat keinot sen kitkemiseen puuttuvat edelleen. Nuoret kannustivat kuitenkin kertomaan opettajille välittömästi jos kiusaamista esiintyy.
– Haastattelun lopuksi nuoret saivat lähettää ministerille terveisiä. Nuoret toivoivat lisää aikuisia ammattilaisia ja heille aikaa keskusteluihin nuorten kanssa sekä konkreettisia tekoja, muun muassa lisää nuorisotiloja, kertoo Humakin lehtori Eeva Mäntylä.
Viesti viety ministerille ja virkamiehille
Humakin opiskelijat veivät maakunnan nuorten mielipiteet tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle.
Nuorten haastattelut ja kuuleminen olivat osa ministeriön VANUPOn valmistelua vuosille 2020-2023. Nuorisolain mukaan valtion nuorisoneuvoston tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan (VANUPO) otettavista asioista.
VANUPO on lakisääteinen, valtioneuvoston hyväksymä asiakirja, joka nojaa hallitusohjelmaan. Nykyisessä hallitusohjelmassa on monessa kohdin mainittu nuoret ja nuorisotyö sekä sen merkitys.
– Nuoriahan tulee lain mukaan kuulla heitä koskevissa asioissa. On hienoa, että ministeriö antaa tälle painoarvoa ja ottaa nuorten näkemykset huomioon ohjelman työstössä, kiittelee lehtori Eeva Mäntylä.
*Kirjoittaja on Humanistisen ammattikorkeakoulun opettaja, joka ohjasi yhdessä kollegansa Eeva Mäntylän kanssa syyskuun alussa aloittaneita yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoita VANUPO-prosessissa.
Tamara Mäkelä on yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija, joka pääsi heti korkeakouluopintojensa aluksi nuorisopolitiikan ytimeen.
Maarit Honkonen-Seppälä
