Vimpelin kunnanvaltuuston maanantaisessa, kaksi tuntia kestäneessä kokouksessa päähuomio kiinnittyi perusturvan tammi-heinäkuun kattavaan maksuosuusraporttiin ja Haloo Vimpelin tekemään valtuustoaloitteeseen.
Perusturvan maksuosuusraportin lisäksi tiedoksi saatiin maaseututoimen ja sivistystoimen maksuosuusraportit vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden ajalta.
Millespakka Oy:n toimitusjohtaja Ira Kekarainen antoi kokouksen aluksi tietopaketin edustamastaan yhtiöstä, joka vastaa Alajärven, Vimpelin, Lappajärven, Soinin, Kyyjärven, Perhon, Halsuan, Lestijärven ja Reisjärven jätehuollosta.
Perusturvajohtaja Tanja Penninkangas kertoi Vimpelin valtuutetuille, että lautakuntatason toteumaennusteen mukaan kuluvan vuoden talousarvio ylitetään kolmella prosentilla eli 1,7 miljoonalla eurolla.
Suurin ylitys Vimpelin toteutumaennuste näyttää puolestaan viiden prosentin ylitystä.
– Erikoissairaanhoidon osalta ylitystä tulisi vajaat 200 000 euroa, suun terveydenhuollon osalta reilut 100 000, hoivassa ja hoidossa 300 000 euroa. Jos katsotaan vuoden 2018 tilinpäätöstä ja tämän vuoden talousarviota, siinä näkyy noin 300 000 euron ero.
Yöhoito lisääntynyt
Vimpelin osalta talousarvion ja koko vuoden toteumaennusteen 300 000 euron välinen ero selittyy Penninkankaan mukaan kotihoitoon kuuluvan yöhoitokäyntien määrän lisääntymisellä: tätä ei huomioitu talousarviossa riittävästi.
– Sen vuoksi erilliskorvausten eli yölisien määrä on kasvanut. Myös kotikuntoutustiimi on tehostanut toimintaansa ja se tarkoittaa sitä, että kotikuntoutusta on annettu vimpeliäisille asiakkaille enemmän.
Penninkangas halusi painottaa valtuutetuille muiden muassa kuluvan vuoden aikana Vimpelissä tehtyjä hoivan ja hoidon henkilöstömuutoksia.
Muiden muassa Järvi-Pohjanmaan kotihoitoon on lisätty resursseja yöhoivan käynnistymisen ja varahoitajajärjestelmän takia. Myös akuuttiosaston henkilömäärää on lisätty paikkaluvun kasvettua 29:stä 35:een.
Aloite heti käsittelyyn
Perusturvalautakunnan jäsen Martti Lassila (Haloo Vimpeli) kertoi että ainoa asia, mikä häntä raportissa kiusaa, ovat valtavat kuntakohtaiset erot asukasta kohti.
– Nyt kun meillä on yksi yhteinen toimi, joka tuottaa palvelut, pitäisi jonkinlainen tasausjako pystyä tekemään. Lappajärvellä vuoden osuus olisi 1 476 euroa per asukas, meillä 1 338 ja Alajärvellä 1 110.
Penninkangas vastasi Lassilalle, että erot eivät johdu kunnasta.
Kustannusjakoperusteena on asiakkuus tai käynti: kustannukset menevät todellisten palveluntarpeiden mukaisesti.
Haloo Vimpeli teki valtuustoaloitteen kapealle ja suuret liikennemäärät keräävälle Isokankaantielle yksityishenkilöiden talkoovoimin tekemää kevyen liikenteen väylään liittyen.
Sitä varten on tehty vuokrasopimukset maanomistajien kanssa. Terhi Honkonen kertoi, että projektin loppuun saattaminen vaatisi erän suodatinkangasta ja joitakin sorakuormia.
Aloitteessaan Haloo Vimpeli pyysi kunnanvaltuustoa osoittamaan projektille 6 000 euron avustuksen.
Valtuusto otti aloitteen yksimielisesti heti käsiteltäväkseen. Harri Hänninen (kesk.) kysyi, että onko hankkeelle haettu rahoitusta esimerkiksi kyläyhdistyksen kautta.
Valtuuston puheenjohtaja Matti Latvala (HV) kertoi väylää tehneiden kokeneen hankerahoituksen tekemisen työlääksi leikkauskuvien tekemisineen.
Kunnanjohtaja Sami Gustafsson totesi puolestaan käyneensä katsomassa töiden edistymistä ja kehottaneensa projektin toteuttajia hakemaan mahdollista rahoitusta.
– Silloin liikutaan kuntana aika harmaavalkoisella alueella, jos kunta maksaa yksityisten henkilöiden maille ja yksityisten henkilöiden toteutettavaa hanketta.
Aloite siirrettiin yksimielisesti kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Haloo Vimpelin valtuustoryhmä toivoi asialle nopeaa käsittelyä.
Virpi Poikelin
