Vedet kuntoon ja tutuksi (VETO) on Pietarsaaressa pääpaikkaansa pitävän Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoima, vuoden 2021 loppuun saakka jatkuva vesien suojelu- ja kunnostushanke.
Keskiviikkona hanke järjesti Vimpelissä erityisen vesiensuojeluinfon, jossa vesien tilaa puitiin eri näkökulmista.
Hankkeen avulla parannetaan muiden muassa vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, aktivoidaan paikallistoimijoita vesiensuojeluun ja toimitaan yhdessä heidän kanssaan, kerätään tietoa valuma-alueen vesi- ja rantaluonnosta sekä toteutetaan monivaikutteisia vesiensuojelukosteikkoja ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ja tulvavesien hallinnan lisäämiseksi.
Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:n hallinnoiman VETO-hankeen kokonaiskustannusarvio on 123 760 euroa. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle avustusta 66 632 euroa.
Hankkeen muita rahoittajia ovat Evijärven, Pedersören, Vetelin ja Vimpelin kunnat sekä Pietarsaaren kaupunki, Perhonjokirahasto ja Ähtävänjokirahasto. Hankealueena on Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.
Hanketoimintojen alueina ovat puolestaan Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen eli Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kovjoen ja Kruunupyynjoen valuma-alue sekä läheinen merialue. Perhonjoen valuma-alue kuuluu hanketoimintojen alueeseen vähäisemmältä osalta.
Työtä oman järven hyväksi
VETO-hankkeen vesiensuojelun aktivointitilaisuudessa esiteltiin kolme hanketta, joiden tarkoituksena on parantaa oman lähijärven tilaa.
Alajärvellä on käynnissä Alajärven kaupungin hallinnoima Menkijärven kunnostushanke. Sen ensimmäiset askelmerkit piirrettiin jo vuonna 1995, jolloin kokoonnuttiin pohtimaan järven tilaa. Seuraavana vuonna menkijärveläiset jättivät Ely-keskukselle suunnittelupyynnön.
Hakemus järven kunnostamista varten jätettiin 2013. Kunnostusyöt on aloitettu tänä vuonna ja hankeaikaa on vuoteen 2023.
Menkijärven jakokunnan puheenjohtaja Martti Mäkitalo toivoo kuitenkin, että projekti saatetaan loppuun jo vuoden 2021 aikana. Hankkeen tavoitteena on vedenpinnan noston ja ulkoisen kuormituksen vähentämisen avulla parantaa järven tilaa, erilaisia käyttömahdollisuuksia ja maisemaa.
– Järven ongelmana on se, että järvi on rehevöitynyt. Pohjoispuolella on umpeenkasvanut Vähäjärvi. Lisäksi järven länsipuolella on pohjavesialue, joka piti ottaa huomioon suunnitelmaa tehtäessä.
Lakajoen valuma-alueella sijaitseva Menkijärvi on pinta-alaltaan 19,2 hehtaaria.
Hankkeen kustannusarvio on 760 000 euroa, josta Ely-keskus maksaa puolet. Tämän vuoden aikana on muiden muassa niitetty kasvillisuutta ja aukaistu Päkinpuro. Hankkeen aikana järveä ruopataan ja läheistä Vähäjärveä kunnostetaan kosteikoksi.
Timo Rintala kertoi puolestaan Alavudenjärven kunnostushankkeesta, jossa on toteutettu kymmenen erilaista hanketta ja joilla on paitsi parannettu järven tilaa, myös parannettu viihtyvyyttä ja aktivoitu kaupunkilaisia.
Harri Hänninen esitteli tilaisuudessa Vimpelin Sääksjärvellä elokuussa valmistuneen Wälisaaren kosteikkohankkeen ja kertoi sitä edeltäneistä Sääksjärven kunnostushankkeista.
Vesien tila huolettaa
Vimpelissä keskiviikkoiltana pidetyssä vesiensuojeluinfossa esiteltiin Heli Jutilan luotsaamaa VETO-hanketta ja Satu Järvenpään vetämää Ravinneratas-hanketta. Tilaisuuden osallistujille tarjottiin mahdollisuutta osallistua vesiklinikkaan, jossa olisi voitu pohtia eri asiantuntijoiden kanssa oman lähijärven tilaa tai omia mahdollisuuksiaan vesikuormituksen vähentämiseen.
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Heli Jutila summaa, että Pohjanmaalla monen vesistön tila on välttävä tai huono, ja huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Vesistön tilaan vaikuttaa se, että alueella on paljon kuormittavia tekijöitä: metsätaloutta, paikoitellen intensiivistä maataloutta sekä suuri määrä eli 290 Elyn valvomaa turvetuotantokohdetta.
– Turkistuotantoa ei ole missään muualla maassa tässä mitassa. Lisäksi Pohjanmaan vesistöt ovat erittäin rakennettuja. Rakentaminen liittyy sekä sähkövoiman saantiin että tulvansuojeluun. Rakentaminen on vaikuttanut osittain jokien luonnontilaan. On vaikea sanoa, missä määrin se on heikentänyt jokien kykyä itse puhdistautua.
Maanlaajuisesti vesiensuojelun tavoitteena on saavuttaa hyvä tai erinomainen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa sitä, että kalalajien, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonelävien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa vesien tilaan esimerkiksi vene- tai uimarantaan ajautuneen kuolleen kasviaineksen eli rantaryönän raivausta: rantaryönän voi kärrätä kasvimaalle.
– Myös pienimuotosta miesvoimin toteutettavaa niittoa voi tehdä. Kalastuksesta kiinnostuneet voivat keväällä pyytää katiskalla särkikaloja. Kotimaisia särkikalatuotteita syömällä voi edesauttaa vesistöjen kuntoa – tai huomioimalla omassa ostamisessaan ympäristöasiat: monesti niihin kytkeytyneinä vesiensuojeluaspekteja, vinkkaa Jutila.
Heli Jutila kiitteli vesiensuojeluinfossa järviseutulaista aktiivisuutta ja toivoi, että samanlaista aktiivisuutta saataisiin myös rannikolle. VETO-hankkeen puitteissa Vimpeliin perustetaan muiden muassa Pokelan kosteikko.
Virpi Poikelin
