Vimpelissä toimiva Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura on saanut toisen suururakkansa pientä viilausta vaille valmiiksi.
Lakeaharjun huipulla kohoavan näkötornin tekeminen alkoi samanaikaisesti jo elokuussa valmistuneiden Vaaran askelmat -nimen saaneiden kuntoportaiden kanssa.
Rivakasta tahdista kertoo se, että tornin suunniteltiin valmistuvan ensi kesänä. Hankkeen rahoittajana toimiva Aisapari asetti hankkeen toteutumisen takarajaksi vuoden 2021 lopun.
Näkötornin kokonaiskorkeus on 16 metriä. Kolmikerroksisen tornin ylätasanne on noin 13,8 metrin korkeudella. Ylöspäin kapenevan näkötornin ylimmän tasanteen leveys on 3,2 metriä. Ylätasanteelta avautuvat tyystin uudenlaiset näkymät Lappajärven suuntaan.
Näkötornin yhteyteen on rakennettu nopeuslaskijoita ja alppihiihtäjiä varten lähtölava, joka tuo tekniikkaharjoituksiin merkittävän lisän. Tornin ympäristö maisemoidaan maanantaina.
Talkootyö pääosissa
Näkötornin rakennustyöt käynnistyivät kesäkuun alkupuolella perustusten tekemisellä, kun kuntoporrasprojekti oli ensin saatu hyvään vauhtiin. Perustukset saatiin valmiiksi heinäkuun puolivälissä. Tornin rungon rakentaminen aloitettiin heinäkuun loppupuolella.
Näkötornin 1 800-kiloinen katto nostettiin paikalleen torstaina ja noin 3 200 kilon painoinen, nopeuslaskijoiden ja alppihiihtäjien käyttöön tuleva lähtölava perjantaina.
Näkötornin rakennustyöt on toteutettu talkoovoimin. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Salmela harmittelee sitä, että työn edetessä ja syksyn saapuessa talkoolaisten määrä väheni.
Talkootuntien määrää Salmela ei ole vielä laskenut, mutta aikaisempien arvioiden mukaan talkootuntien määräksi tulisi noin 2 000.
Kyläseura valaisee sekä kuntoportaiden kaiteet että näkötornin lahjoitusvaroin saaduin led-valoin.
Paikallisen sähköyhtiön asentajat käyvät ensi viikon alussa laittamassa sähkönsyötön kuntoportaiden valaistusta varten. Talkooväelle riittää vielä tekemistä näkötorniin tulevien led-nauhojen naputtelemisessa.
Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseurassa ollaan tyytyväisiä kahteen projektiinsa ja siihen, että näkötorni saatiin valmiiksi ennen lumentuloa.
Nopeuslasku nousuun
Nopeuslaskijoita ja alppihiihtäjiä palveleva lähtölava oli mukana jo näkötornin suunnitteluvaiheessa. Nopeuslaskun maailmancupin kisoihin myös tulevalla kaudella osallistuva vimpeliläislähtöinen Mikko Kärnä on tyytyväinen näkötornin yhteyteen rakennettuun lähtölavaan, jonka avulla nopeuslaskijat voivat kiinnittää huomiota etenkin laskutekniikkaansa.
– Suomen mittakaavassa on merkittävä asia, että saatiin lähtölava eli torni Lakikselle. Torneja ei ole rakennettu Suomessa varmaankaan 25 vuoteen, vaan pikemminkin purettu. Harjoittelun kannalta torni on hyvä. Lakeaharjun loivassa mäessä kiihtyminen on tosi hidasta. Kun heti alusta saadaan vauhti päälle, loppulasku on hyvin pitkälle vauhdin pitämistä, joka on laskusuorituksessa erittäin tärkeää.
Kärnä valottaa Lakiksen rinteen olevan loivuutensa ansiosta vähän nurinkurisesti muutenkin hyvä, sillä Lakeaharjulla nopeuslaskijan pitää osata liukua. Kun laskijoille saadaan lisää vauhtia rinteen yläosaan, käy niin, että laskijoiden väliset erot korostuvat. Se on harjoittelun kannalta hyvä asia.
Kärnä kertoo, että ensi talvena Vimpelin Lakis toimii monen Vimpelin etelä- ja itäpuolella asuvan nopeuslaskijan harjoittelupaikkana. Vimpelin tarjoamia harjoittelumahdollisuuksia hyödyntämällä pyritään lisäämään lajin tunnettavuutta ja myös herättämään vimpeliläisnuorissa kiinnostusta nopeuslaskua kohtaan.
Lajista kiinnostuneita autetaan ja opetetaan sen verran, mitä omalta harjoittelulta ehditään. Itse lajin pariin 2000-luvun alussa tullut Mikko Kärnä muistuttaa, että Vimpelin mittakaavassa nopeuslasku on hyvin perinteinen laji, jota harrastettiin pitäjässä paljon 1990-luvulla.
– Nyt halutaan tuoda lajin harrastamisen mahdollisuus nuorille ja toki vanhemmillekin.
Virpi Poikelin
