Ennen ihmisiltä kysyttiin ammattia, sitä mikä veroilmoituksen päällä lukee. Alajärveläinen Timo Mariapori voisi vastata kysymykseen olevansa ammatiltaan isä, joskin ihan virallisesti titteli on perhehoitaja ja sijaisisä.
Timo on isä ihan työkseen, mutta silti täydestä sydämestään ja jokaista sormenpäätään myöten. Hän on se, joka asettaa lapsille arjessa rajat, mutta myös se, jonka syliin voi kömpiä tarvittaessa.
Anne ja Timo Mariaporilla on neljä aikuista omaa lasta ja kaksi lastenlasta. Lisäksi he ovat toimineet tukiperheenä yli 20 vuoden ajan. Tällä hetkellä perheessä on neljä sijaislasta, yhden muutettua jo omilleen. Lisäksi lapsenlapsi on Timolla hoidossa parina päivänä viikossa.
Anne tekee liikkuvaa työtään kodin ulkopuolella, joskin pyrkii pitämään mahdollisuuksien mukaan myös etäpäiviä ja olemaan läsnä, sillä Timon työmaa ei jätä häntä rauhaan mihinkään kellonaikaan.
Jokainen lapsiperheen arkea pyörittänyt tietää, mistä kotona olevan päivän tunnit täyttyvät: lapset hoitoon, kouluun, harrastukseen ja niistä pois.
Ruuanlaittoa, pyykinpesua, siivousta. Tähän lisätään sijaislasten kohdalla erilaiset ammattilaisten ja biologisten perheenjäsenten tapaamiset ja erityislasten säännöllisten lääkitysten, hoitojen ja lääkärikäyntien viidakko, joka pyörii seitsemänä päivänä viikossa.
Sirkuksen pyörittäminen vaatiikin melkoista organisointia ja säännöissä pitäytymistä. Ne säännöt ja aidon, toimivan perheen ilmapiiri ovat kuitenkin niitä juttuja joita se rikkinäisestä taustasta tuleva lapsi tarvitsee. Pienimmät lapset ovat kolmena päivänä viikossa hoidossa.
Jokainen sijoitettu lapsi on kokenut elämässään ainakin yhden suuren pettymyksen ja torjunnan joutuessaan muuttamaan pois kotoaan. Sen vastapainoksi lapsi tarvitsee vakautta, sääntöjä ja ihan oikeaa, normaalia, välittävää perhearkea.
Eduskunta-avustajasta sijaisisäksi
Timo Mariapori alkoi jo koulupoikana riiata tulevaa vaimoaan Annea ja ensimmäinen lapsi syntyi parikymppisille vanhemmille. Aikanaan nuoret ottivat Timon kotitilan hoitoonsa.
Leipä ei pienellä tilalla ollut leveä, joten Timo alkoi myös lomittamaan, mitä työtä hän teki lähes kymmenen vuotta.
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat ja sitä kautta Timo lähti kansanedustaja Esko Ahosen avustajaksi puoliaikaisesti kaudelle 2003-2007. Kun Ahonen uusi pestinsä, oli Timollakin ratkaisun paikka ja hän päätti jättää muut työmaansa taakse ja alkoi täysipäiväiseksi eduskunta-avustajaksi – melkoista organisointikykyä ja 24/7 päivystämistä vaativaa työtä sekin.
Kun 2011 edustaja ei enää tullut valituksi uudelleen, jäi avustajakin tyhjän päälle. Niin Timo kävi Taksiopiston ja pian hän oli jo tuttu näky taksin ratin takana. Anne oli tällä välin perustanut oman yrityksen ja teki omaa uraansa sen parissa.
Timolla ja Annella oli ”tupa aina täynnä tenavia” joten ei ihme, että omien lasten kasvaessa ajatus sijaisvanhemmuudesta alkoi nostaa päätään. Mariaporit hakeutuivat pride -valmennuskurssille jonka jälkeen heidän kykynsä toimia sijaisvanhempana arvioitiin.
Tämän seurauksena heinäkuussa 2013 perheeseen liittyi laitostaustainen teini. Tämä nuori opetti tehokkaasti Mariaporit sijaisvanhemmiksi.
Monet pitkät keskustelut ehdittiin käydä, mutta tänään se sama nuori on jo parikymppinen, hän on valmistunut ammattiin, vakituisessa työsuhteessa, asuu omillaan ja seurustelee vakituisesti. Hän vierailee edelleen usein sijaisperheessään, joita kutsuu ”omiksi porukoikseen”.
Jo ensimmäisen sijaislapsen tullessa käytännön vastuu tulokkaasta oli enemmän Timolla, joka oli kotona Annea enemmän. Talouden ja lapsiperheen elämän pyörittämisestä miehellä oli jo vanhastaan kokemusta Annen opiskeluajalta, joten itseluottamusta ja lehmän hermoja löytyi valmiiksi tätä kautta.
Sijaislapsen tultua kotiin taksitöiden epäsäännöllisyys toi haastetta ja toisaalta Anne tarvitsi yritykseensä hallinnollisen puolen osaajaa. Timo lopetti taksin ajon ja siirtyi vaimonsa yritykseen toimitusjohtajaksi.
Hän pystyi työskentelemään paljon kotoa ja niin perhe kasvoi keväällä -17 alle kymmenvuotiaalla lapsella, joka tuli suoraan laitoksesta. Puolitoista vuotta sitten uutta elämää kotiin toi kaksi taaperoikäistä tulokasta.
Puoli vuotta sitten Anne myi yrityksensä ja sen jälkeen Timo on saanut keskittyä työhönsä sijaisisänä monine haasteineen.
Antoisa ja haastava sijaisvanhemmuus
Kun verrataan omia biologisia lapsia ja sijaislapsia, niin on selvää että side omiin lapsiin on erilainen kuin heihin, jotka parhaassa tapauksessa, esimerkiksi lapsen oman vanhemman kuntoutuessa, voidaan viedä pois milloin tahansa.
Silti sijaislapsiin kiintyy lujasti, heitä ikävöi poissa ollessaan ja näiden surut satuttavat siinä, missä heidän ilonsa ilahduttavat.
Helppoa ja ruusuista sijaisvanhemmuus ei aina ole. Vaikka arkea eletään kuin missä tahansa perheessä, niin sitä tietoa ettei sijaislapset ole omia, ei voi unohtaa koskaan. Ulkopuoliset määrittelevät sijaisvanhempien ja lapsen suhdetta, mikä tuo painetta.
– Emme esimerkiksi voi itse päättää kuka lasta puolestamme hoitaa, vaan sijaislapsen hoitajan tulee aina olla ns. arvioitu.
– Sijaisperheellä on lomaoikeutta kaksi päivää kuukaudessa, mutta käytännössä jos lapsi ei käy lainkaan biologisilla vanhemmillaan, hän on läsnä sijaisperheessä 24/7, Timo kertoo. Mariaporit ovat kuitenkin huolehtineet omasta jaksamisestaan viettämällä ansaitut lomapäivät. Tämän mahdollistaa oman tyttären Tiian toimiminen arvioituna lomittajana.
Sijoitetun lapsen tausta on aina rikkinäinen ja hän tarvitsee läsnäoloa ja turvaa.
– Olemme näille lapsille vanhempia, yritämme joka päivä parhaamme. Ulkopuolisen silmiin kuri voi joskus näyttää tiukalle, mutta rikkinäisestä taustasta tuleva lapsi tarvitsee tarkat rajat. Rakkautta on kuitenkin muistettava antaa rajojakin enemmän.
– Paras palkka työstä tulee kun huomaa, että joku yksittäinen asia lapsen kanssa menee eteenpäin, joskus suurtenkin turhautumisen hetkien jälkeen.
Lasten kanssa on puuhailu on kuitenkin myös hauskaa. Matkailusta nauttivassa perheessä lapset otetaan usein mukaan myös reissuille ja perheelle on hankittu asuntoauto, jotta koko orkesterin mukana kuljettaminen olisi mukavampaa!
Yhdessä lasten kanssa myös lenkkeillään. Pienimmät kulkevat rattaissa ja isompi jaksaa pyöräillä mukana.
– Jos lapsen vaihtoehtona ovat laitos tai koti, niin jokainen varmasti ymmärtää kodin olevan parempi vaihtoehto. Se on myös laitosta edullisempi ratkaisu yhteiskunnalle.
– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada lapsille mahdollisimman hyvä elämä ja eväät tulevaisuuteen, Timo sanoo ja kertoo, että isäksi ne häntä kutsuvat, niin omat kuin sijoitetutkin.
Tärkeänä roolina Mariaporit pitävät vanhemmuuden lisäksi myös isovanhemmuutta, tämän roolin mahdollistaa puolitoista vuotias Eemi ja 2 kuukautinen Niilo -poika.
Tuula Jokiaho
