Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti Alajärvellä kulttuuristrategian infotilaisuuden, jossa esiteltiin uutta strategiaa ja kerrottiin kulttuurihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista.
Lisäksi käytiin keskustelua koko järviseudun kulttuurin kehittämisideoista ja yhteistyön mahdollisuuksista yli kuntarajojen.
Tilaisuus järjestettiin Villa Väinölässä, joka on yksi hyvä esimerkki kulttuurikohteesta, joka on saanut rahoitusta ja suunnitteluapua Aisaparin hankkeessa.
Jotakin vielä parempaa yhteistyöllä
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen kertoi Alajärven kuntaterveiset kulttuurin näkökulmasta ja totesi, että aika paljon on viime vuosina satsattu rakennuksiin, kuten juuri Villa Väinölään.
Rakennuksen omistajana kaupunki on luonnollisesti myös velvollinen pitämään suojeltuja rakennuksia kunnossa.
Kuluvana vuonna mielenkiintoinen aluevaltaus oli japanilaisen taiteen näyttely, joka toi Alajärvelle myös ison delegaation nousevan auringon maasta.
Lappajärven kunnan vapaa-aikasihteeri Anssi Kuusela toivoi entistä enemmän yhteistyötä kulttuuritapahtumien ja -palveluiden järjestämisessä.
Lappajärven intresseissä on Geopark-hankkeen edistäminen, jotta meteoriittijärven alue saisi virallisen geopark-statuksen mahdollisimman pian.
Myös Kivitippua voitaisiin hyödyntää entistä paremmin kulttuuritilaisuuksien pitopaikkana. Nykälänniemeen ollaan suunnittelemassa ”Saunamaailmaa” yhdessä Jamin kanssa.
Lappajärvellä järjestetään joka vuosi noin sata kulttuuritapahtumaa, mutta kunnan tuottamia niistä on vain kymmenkunta. Yhdistysten ja yksityisten kulttuuri-ihmisten työ kulttuuritilaisuuksien järjestämiseksi onkin siis ensiarvoisen tärkeää pienessä kunnassa.
Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöllä järjestetystä tilaisuudesta Kuusela mainitsee hiljattain Lappajärvellä järjestetyn Antti Tuurin kirjailijatapaamisen, joka veti salin tupaten täyteen väkeä – niin että kaikille ei riittänyt edes istuinta!
Sekä päättäjien, että kuntalaisten mielestä kirjasto on edelleen aivan keskeinen kulttuurin kehto, josta löytyy kirjojen lisäksi nykyään monenmoista muutakin palvelua, videonmuokkauslaitteistoineen päivineen.
Marjatta Eväsoja jää eläkkeelle nauttimaan kulttuurista
Etelä-Pohjanmaan liiton Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja muisteli, että Villa Väinölän kunnostushanke oli niitä ihan ensimmäisiä töitä, joita hänen eteensä aikanaan tuli, kun hän aloitti työtehtävänsä liitossa.
Aika kauan on vettä virrannut Kurejoessa, mutta vihdoin myös Villa Väinölä on kunnostettu loistavaksi näyttely-, kokous- ja residenssitilaksi.
Ikään kuin ympyrä olisi nyt sulkeutunut, totesi joku yleisönjoukosta. Marjatta Eväsoja esitteli Maakuntahallituksen hyväksymän kulttuuristrategian pääpiirteet ja sen, miten strategia jalkautetaan kuntiin.
Lastenkulttuuria olisi syytä saada enemmän myös maakunnan keskuksen ulkopuolelle. Seinäjoella toimiva Louhimo luo hyvät puitteet kulttuuriharrastuksille Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan lapsille ja nuorille.
Louhimo on valtakunnallisestikin merkittävä lastenkulttuurin keskus. Louhimon lainaamosta voi esimerkiksi ottaa kokeiltavaksi vaikkapa sähkökitaran tai rummut puoleksi vuodeksi ja näin päästä selvyyteen onko kyseinen soitin se mitä haluaisi oikeasti lähteä harrastamaan.
Suomen kulttuurirahasto tukee tiedettä ja taidetta
Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto jakaa alueellisesti ensi kaudella avustuksia yhteensä 1170000 euron edestä.
Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamiehen, Mika Virkkalan mukaan rahaston toimialueeseen kuuluu 33 kuntaa, joista osa on yhteisiä Keski-Pohjanmaan rahaston kanssa.
Rahasto myöntää apurahoja hyvin monenlaisiin projekteihin sekä yksityisille hakijoille, että työryhmille. Tärkeintä on että hakemukset on selkeästi laadittuja, niin että niistä käy selvästi ilmi mistä on kyse ja mihin tarkoitukseen apurahaa tarvitaan.
Vaikka rahaa jaetaankin paljon, niin myös hakemuksia tulee runsaasti eli sellaiset 500-700 hakemusta vuositasolla.
Näistä hakemuksista noin sadalle voidaan myöntää avustusta. Jos projekti on hyvä, niin avustusta kannattaa hakea toki uudestaan jos ei heti ensimmäisellä kerralla tule hyväksytyksi. Maakuntarahastojen seuraava yhteinen hakuaika on 10.1.-10.2.
Aisapari tukee monenlaisia hankkeita
Aisaparin kv-koordinaattori Elli-Noora Takala esitteli Aisaparin toimintaa erityisesti kansainvälistymishankkeiden kautta. KV-hankkeisiin ovat tervetulleita mukaan esimerkiksi yhdistykset, kunnat ja luovien alojen yritykset.
Tällä hetkellä asioita katsellaan erityisesti matkailun kehittämisen näkökulmasta. Hankkeen avulla tehty Järviseudun matkailun masterplan on hyvä selvitys, siitä mitä matkailun kannalta tärkeitä palveluita alueelta löytyy ja mihin suuntaan palveluita olisi vielä syytä lähteä kehittämään.
Myös Aisaparin kautta kannattaa hakea rahoitusta erilaisille hankkeille. Etelä-Pohjanmaan liitosta saa neuvontaa erilaisten rahoitusmahdollisuuksien etsimiseen.
Suomessa on suuri joukko erilaisia säätiöitä ja rahastoja, joista voi saada rahoitusta juuri tiettyihin projekteihin.
Kai Hannulabacka
