Suomen metsäkeskus on tarkastanut metsäteitä, joiden rakentamiseen tai perusparannukseen on käytetty valtion Kemera-tukea. Metsäteiden kääntöpaikkojen mitoituksessa ja teiden sorastuksessa havaittiin puutteita.
Perusparannetuilla metsäteillä kunnossapitotyöt on tehty kohtuullisen hyvin.
Suomen metsäkeskus on tarkastanut tänä vuonna rakennettujen ja perusparannettujen metsäteiden kuntoa 56 tiekilometrillä eri puolilla Suomea.
Tarkastetuista metsäteistä reilu kolmannes täytti metsätieohjeiden vaatimukset ja 63 prosentille teistä tarvittiin korjaustoimenpiteitä.
Eniten huomautettavaa rakennetuilla ja perusparannetuilla metsäteillä havaittiin kääntöpaikkojen mitoituksessa ja sorastuksessa.
Monet kääntöpaikat olivat liian kapeita, eivätkä täyttäneet Kemera-tuen rahoitusehtoja ja laatuvaatimuksia. Lisäksi usealle metsätielle soraa ei ollut ajettu riittävältä leveydeltä.
Uusia metsäteitä on rakennettu ja vanhoja perusparannettu tänä vuonna yhteensä 640 kilometriä Kemera-rahoituksella koko maassa.
– Metsäteiden työmäärät eivät ole merkittävästi lisääntyneet, vaikka Kemera-tuet nousivat kesällä 2018. Työmäärät jäävät kauas alueellisissa metsäohjelmissa asetetuista tavoitteista, sanoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Kunnossapitoa ei saa laiminlyödä
Kemera-rahoitusta saaneiden metsäautoteiden kunnossapitoa valvotaan satunnaisotannalla kahdeksan vuoden kuluttua tiehankkeen päättymisestä.
Tänä vuonna Metsäkeskus tarkasti 291 kilometriä metsäteitä, joiden rakentaminen tai perusparannus oli valmistunut pääosin vuonna 2011.
– Tarkastuksissa nousi esiin kaksi keskeisintä tekemätöntä metsätien kunnossapitotyötä. Ensinnäkin, tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein.
– Toiseksi, heinän ja vesakonniitto jää tekemättä riittävän ajoissa. Kun nämä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.
Metsätien rakentaminen tai perusparannus on tieosakkaille suuri rahallinen panostus, jota ei kannata mitätöidä tien huonolla kunnossapidolla.
Tiekunnan aktiivisuus säännöllisine kokouksineen antaa askelmerkit myös tien hyvälle kunnossapidolle.
Tien heikoimmat kohdat esiin kantavuusmittauksella
Metsäkeskus on mitannut metsäteiden kantavuutta pudotuspainomittauksilla noin 50 kilometrillä tänä vuonna.
Mittaustulokset osoittavat, että varsinkin hienojakoisille kangasmaille ja turvemaille suunnitellut tien päällysrakennekerrokset eivät usein ole riittäviä.
– Kantavuusmittauksella saadaan suunnitteluvaiheessa parhaiten esille tien heikoimmat kohdat, joita voidaan korjata kantaviksi tieohjeiden mukaan.
– Näin saadaan aikaiseksi hyväkuntoinen ja kuormitusta kestävä metsätie, josta on hyötyä metsänomistajille ja kaikille muillekin tien käyttäjille, toteaa Mika Nousiainen.
