YTK-Yhdistyksen kyselytutkimuksen mukaan halu kehittyä on yleisin syy vaihtaa työpaikkaa, mutta lähes kolmannes vastaajista kertoo kolmen viime vuoden aikana harkinneensa työpaikan tai alan vaihtoa uuvuttavan työn takia.
Moni kokee myös ristiriitaa vahvuuksiensa ja työelämän odotusten välillä.
Asiantuntija muistuttaa, että joulun välipäivät tarjoavat hyvän tuumaustauon pohtia omaa jaksamista ja asioita, jotka ovat kaikkein merkityksellisimpiä.
YTK-Yhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa 56 prosenttia kokee pääsevänsä hyödyntämään osaamistaan ja taitojaan parhaiten työelämässä, mutta liian uuvuttava työ voi toisaalta muodostua kuormittavaksi esteeksi työntekijän potentiaalille.
Jopa 28 prosenttia (N 32 %, M 24 %) kyselyn vastaajista sanoo harkinneensa kolmen viime vuoden aikana työpaikan tai alan vaihtoa uupumuksen takia.
17 prosenttia vastaajista on sen takia jo vaihtanut alaa tai työpaikkaa. Uupumuksen kokemus korostui erityisesti naisilla.
– Ajatus työpaikan vaihtamisesta tulee monellekin mieleen, kun työ alkaa tuntua raskaalta, toteaa työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta.
– Vaihtaminen ei aina kuitenkaan pelkästään auta, jos ei samalla opettele vaikuttamaan työnsä kuormitus- ja voimavaratekijöihin sekä omaan palautumiseensa.
Puolet kyselyn vastaajista on vaihtanut työpaikkaa tai työtehtävät ovat olennaisesti muuttuneet kolmen viime vuoden aikana.
Suurin syy vaihtaa työpaikkaa on ollut halu kehittyä ammatillisesti ja oppia uutta (34 %). 26 prosenttia vastaajista vaihtoi työtä paremman palkan takia.
Pelko jarruttaa potentiaalia
Heli Hannonen painottaa, että työn merkityksellisyys on yksi työhyvinvoinnin kulmakivistä.
Tärkeää on, että omat arvot toteutuvat työssä ja omia tietojaan ja taitojaan on mahdollista hyödyntää. Ristiriita työnantajan ja omien odotusten välillä aiheuttaa kuormitusta.
Viidennes (19 %) kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että omat vahvuudet ja työelämän odotukset eivät kohtaa, sillä työelämässä suositaan osaamista ja ominaisuuksia liian suppeasti.
Vastaajat kokevat vahvimpina taitoinaan ja ominaisuuksinaan luonteenpiirteisiin ja muuhun kuin varsinaiseen ammatilliseen osaamiseen liittyvät taidot, kuten maalaisjärjen, ongelmaratkaisukyvyn ja empatiakyvyn.
Työelämässä sen sijaan koetaan arvostettavan niin laajaa ammatillista osaamista kuin tietyn työtehtävän vankkaa osaamista. Sosiaaliset taidot koettiin sekä omaksi vahvuudeksi että työelämässä arvostettaviksi.
Joka kymmenes (11 %) vastaaja tunnistaa, että pelko jarruttaa oman potentiaalin hyödyntämistä – pelko siitä, että ei osaakaan tai ei ole tarpeeksi hyvä. Tämä korostuu hieman enemmän naisilla kuin miehillä (N 14 %, M 8 %).
– Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen voi olla myös uupumuksen oire, huomauttaa Hannonen.
– Kannattaa siis miettiä, liittyykö se heikentyneeseen jaksamiseen vai onko kyse pidempiaikaisesta uskon puutteesta omiin kykyihinsä, josta käytetään myös termiä huijarisyndrooma.
– Oli syy kumpi tahansa, kannattaa itselleen muistuttaa päivittäin, mitkä ovat omat vahvuudet ja hyvät ominaisuudet. Esimerkiksi joulun välipäivät tarjoavat hyvän tuumaustauon palauttaa mieleen omat vahvuudet ja pohtia mitkä asiat tuottavat onnistumisen tunteita.
Asiantuntijan täsmävinkit työssä jaksamiseen vuodelle 2020
1. Muistuta säännöllisesti mieleesi omat vahvuudet ja anna itsellesi kehu päivän, viikon tai kuukauden onnistumisesta. Anna säännöllinen kehu myös työkaverillesi.
2. Pidä kiinni säännöllisistä kehityskeskusteluista itsesi kanssa: Tuottaako työni minulle iloa? Pääsenkö hyödyntämään omaa osaamistani ja potentiaaliani?
3. Aseta itsellesi mielekkäitä ja realistisia tavoitteita ja välitavoitteita, joita kohti haluat mennä. Ne voivat olla hyvinkin pieniä ja konkreettisia.
4. Ota onni omiin käsiin. Pyri vaikuttamaan aktiivisesti omaan rooliisi ja työoloihin, jos koet tyytymättömyyttä.
5. Tarkkaile jaksamistasi ja puhu rohkeasti esimiehellesi mieltäsi askarruttavasti asioista.
