Ajoterveysasiat ovat monella huolenaiheena. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista kuljettajista 15 prosenttia kertoi olleensa huolissaan omasta ajoterveydestään viime aikoina.
Hieman tätä useampi kertoi tietävänsä henkilön, jonka ajoterveyden arvioi riittämättömäksi turvalliseen ajamiseen. Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski muistuttaakin, että vaikka lääkärin tehtävänä on arvioida ajoterveyttä, kuljettajalla on suurin vastuu ajokyvyssään tapahtuvien muutosten tarkkailussa.
– Iän karttuminen ei automaattisesti tarkoita ajoterveydellisiä pulmia. Tai tee kuljettajasta riskiä liikenteessä.
– Jokaisen kannattaa kuitenkin tarkkailla omaa vointiaan ja mahdollisia muutoksia ajokyvyssä, vaikka viime kädessä ajokykyä arvioivatkin ammatti-ihmiset, Koski painottaa.
Ajoterveyden arviointi haastaa myös lääkäreitä
Ajoterveyttä ei arvioida pelkästään ikään sidotuissa määräaikaistarkastuksissa.
Lääkäreiden on seurattava esimerkiksi jo nuorena puhjenneiden perussairauksien vaikutusta ja tarvittaessa otettava ajoterveys puheeksi jokaisessa potilaskohtaamisessa.
– Pääsääntöisesti ikääntyneet pitävät hyvänä sitä, että lääkäri ottaa kantaa ajoterveyteen ajokortin uudistamisen yhteydessä. Lähes kaksi kolmesta kannattaa myös sitä, että lääkäri huomioi ajoterveysasiat jokaisella lääkärinkäynnillä, Koski kertoo.
Liikenneturva ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys (SLLY) selvittivät lääkäreiden kokemuksia ajoterveydestä.
Moni lääkäri koki, että selkeät käytännöt helpottavat puheeksi ottamista. Jos omassa työssä ei usein kohdata potilaita, joiden ajoterveyteen on otettava kantaa, osaamisen kehittymiselle ei tarjoudu mahdollisuutta.
– Mitä iäkkäämpi potilas on, sitä vaikeammaksi arvio käy. Ikä sinänsä ei estä autolla ajoa, ja ikääntyvien toimintakyvyn ja osallisuuden kannalta auto voi olla tärkeä.
– Usein joudutaan tekemään päätöksiä tilanteissa, joissa selvää ohjeistusta ei ole ja joissa potilaan tahto saada ajolupa on vahva, kertoo neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja.
Vataja muistuttaa, että ajamisen turvallisuutta kannattaa pohtia aina, kun omassa tai läheisen terveydentilassa tapahtuu merkittävä muutos, kuten lieväkin aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus tai masentuminen.
– Myös jokainen riskitilanne tai kolari on varoitusmerkki kaikenikäisillä, mutta varsinkin ikääntyneillä. Yhtenä alkavan muistisairauden ensimmäisistä oireista on toistuvat naarmut pysäköintitilanteissa.
– Myös muutos liikennekäyttäytymisessä joko ylivarovaiseen tai toisaalta äkkinäiseen ja tempoilevaan suuntaan voivat viitata ajoterveyden heikkenemiseen, Vataja kuvailee.
Sairauksien lisäksi ajamisen turvallisuuteen vaikuttaa merkittävästi kuljettajan sen hetkinen olotila.
– Esimerkiksi väsymys tai suhteellisen vähäinenkin alkoholimäärä voi ikääntyneellä aiheuttaa suhteellisesti suuremman liikenneriskin kuin nuorilla henkilöillä. Näistä ja muista riskeistä kertominen potilaalle on yhtä tärkeä osa lääkärin ajoturvallisuustyötä kuin ajoluvan pohtiminenkin, Vataja toteaa.
