Vimpelin lukion ja yhteiskoulun viime lukukauden teemana oli Tunteet ja some. Teema jatkuu vielä kuluvalla lukukaudella. Kuluvan lukukauden teemaksi on nostettu myös Bongaa hyvä.
Hyvän bongaamiseen ja siihen liittyviin eri näkökulmiin päästiin tutustumaan yhteisöllisen vanhempainillan kautta.. Illan aikana vanhemmat kiersivät neljällä eri teemojen ympärille rakennetulla rastipisteellä.
Vanhempainillan vieraiksi oli saatu positiivinen cv-kouluttaja Mari Thure-Sivola ja perheneuvoja Unto Kangasniemi Etelä-Pohjanmaan perheneuvottelukeskuksesta. He toivat esiin omilla rastipisteillään monta ajattelemisen aihetta antavaa näkökulmaa ja kannustivat vanhempia myönteisyyteen ja keskusteluun.
Thure-Sivola näytti vanhempainillan osallistujille kuvan Kiteen Hutsin päiväkodin Kehugeneraattorista. Heti illan alkajaisiksi vanhemmille annettiin kotitehtävä:
– Tämän illan jälkeen osaatte kaikki kehua lapsianne ja ottaa vastaan kehuja.
Hyvä bongataan
koulun arjessa
Vimpelin yhteiskoulun oppilasmäärä on 179. Lukiossa opiskelee puolestaan 80 nuorta. Bongaa hyvä -teema on muotoutunut yhteiskoulun rehtori Maija Peltolan mukaan viime keväänä, kun lähdettiin tarkastelemaan oppilashuollon tulevaa teemaa.
Opettajat ovat lähteneet viemään yhä enenevässä määrin positiivista pedagogiikkaa sekä yhteiskoulun 5.–9. luokkien oppilaille että lukioon, että löydettäisiin kaikista hyvä asia ensimmäisenä. Oppilaille positiivinen pedagogiikka näkyy monella eri tavalla koulun arjessa ja käytännön tasolla.
– Jos oppilaalle tulee haasteita, ajateltaisiin ensimmäisenä, että mitä hyvää tässä on ja sitten lähdetään katsomaan enemmän haasteita. Meissä jokaisessa on omia hyviä vahvuuksia. Jos on vaikka oppimisen pulmaa jossakin asiassa, haetaan ensin se vahvuus ja sitten pulman ratkomista.
Peltolan mukaan on tärkeää, että huomataan ja kohdataan toisia ja ollaan positiivisella mielellä liikkeellä.
– Yleensä se kantaa hyvää. Suomalaiset ovat taipuvaisia melankolisuuteen ja ensimmäisenä mietitään, että mikä minussa on vikana. Meillä on kovasti työtä tämän ajattelutavan kääntämisessä.
Positiivinen pedagogiikka on tullut jäädäkseen yhteiskouluun ja lukioon. Ensi vuoden teemaksi nousevat hyvinvointiin liittyvät asiat. Koulun henkilökunta kouluttautuu myös tulevaa teemavuotta silmälläpitäen.
Kehu ja
kannusta
Mari Thure-Sivolan mielestä suomalainen kasvatustraditio ei ole perustunut siihen, että kannustetaan. Tässä tarvitsisimme kansakuntana selän suoristamista. Hänen mukaansa hyvän huomaaminen on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus – ja aikuisen velvollisuus.
Ihmisen hyvinvointia tutkiva positiivinen pedagogiikka on tieteenalana vielä nuori. Se tarjoaa paljon työkaluja ja voimavaroja arkielämään.
– Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee unta, rakkautta, tukea, kiitollisuutta ja ystäviä. Mikropalautteet eli eleet ja ilmeet ovat mielen vitamiineja.
Perheneuvoja Unto Kangasniemi vakuutti nuorten vanhemmille, että olemme miljonäärejä, koska asumme Suomessa. Täällä ollaan keskimääräisesti tyytyväisiä elämään. Täällä on turvallista, toimiva terveydenhuolto, ilmainen koulu ja kouluruokailu, yhteiskunta toimii ja ihmiset ovat rehellisiä.
– Lisäksi sinulla on lapsia. Teet tärkeintä ja oleellisinta työtä, mitä ihmiselle on suotu.
Kangasniemi muistutti, ettei hyvä perhe ole rakettitiedettä. Hyvä perhe on yksinkertaisia arjen asioita, hetkiä, tekoja. Hän kehotti illan teeman mukaisesti huomaamaan hyvän ja laittamaan luukun auki eli sanomaan hyviä asioita ääneen. Myös vaikeista asioista pitää löytää hyvä puoli.
Myönteistä kehitystä
kouluterveyskyselyssä
Vimpelin yhteiskoulun ja lukion terveydenhoitaja Marja-Leena Rauhala esitteli omalla rastipisteellään vanhemmille viime keväänä toteutetun Kouluterveyskyselyn tuloksia.
Rauhalan mukaan kehitys on myönteistä, kun peilataan viiden–kymmenen viime vuoden aikajanaa. Vastaustulokset ovat parempia kuin aikaisemmin ja parempia kuin muualla maassa. Tästä kertovat esimerkiksi ylipainoisten määrän väheneminen ja esimerkiksi se, että vastausten perusteella Vimpelin yläkoululaisista 75 prosenttia on täysin raittiita.
– Vimpelin yläkoululaiset suhtautuvat muuta maata kielteisemmin humalahakuiseen juomiseen.
Vimpeliläisnuorten elämäntyytyväisyys näkyy esimerkiksi siinä, että myönteisyys koulunkäyntiä kohtaan on lisääntynyt. Kiusaamista kertoo kokevansa 1,7 prosenttia yläkoululaisista.
Myös monilla eri osa-alueilla oppilaan tai opiskelijan oma koettu terveydentila on kohentunut. Huolenaiheeksi kouluterveyskyselyn perusteella nousee nuuskan käyttö, jota Rauhala kuvailee nousevaksi trendiksi sekä Vimpelissä että muualla maassa.
Vimpelissä nuuskaa kertoo käyttävänsä 4,9 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista. Kannabiskokeiluja ei kyselyssä tullut esiin, mutta 35 prosenttia vastaajista tiesi huumeiden helposta saatavuudesta paikkakunnalla.
– Vanhemmilla on mahdollisuus olla sanomassa ”ei” nuuskankäytölle. Nuoren kanssa kannattaa keskustella asiasta. Nuuska tuhoaa suun limakalvoa. Nuuska on tupakkatuote ja kielletty lukiossakin, tähdensi Rauhala lukiolaisten vanhempien ryhmälle rastipisteellä.
Myös nuoret olivat osana yhteisöllistä vanhempainiltaa. Koulun ruokalan kahvipisteellä lauloivat yhteiskoulun yläkoululaiset Lilian Rannanpää, Miikku Pekkala, Siiri Peltokangas ja Milena Manninen.
Vanhemmat pysähtyivät kuuntelemaan tyttöjen sooloesityksiä, jotka oli suunniteltu itse. Salin puolella illan päätteeksi esiintyi Konsta Katajan, Akseli Kivisen, Jesse Kivisen ja Juho-Joel Mäenpään muodostama The Silver Sixth.
Nuorukaiset esittivät muiden muassa Rauli Badding Somerjoen Paratiisin ja Hurriganesin Get Onin. The Surfaris -bändin tunnetuksi tekemä Wipe Out sai vanhemmat ja opettajat hakkaamaan käsiään yhteen ja antamaan villit aplodit taitaville soittajille.
Virpi Poikelin
