Ympäristöministeriö, Keski-Suomen ELY-keskus ja Vapo Oy ovat sopineet merkittävästä kiinteistökaupasta, jolla Suomen valtio on ostanut Vapo Oy:lta luonnonsuojelutarkoituksiin noin 700 hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä suoalueita Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Pirkanmaalta.
Alueet suojellaan osana ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaa, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnonmonimuotoisuudelle arvokkaita elinympäristöjä.
Kaupan kohteena olevista suoalueista noin 180 hehtaaria sijaitsee Pihtiputaan kunnassa. Kiuruveden kaupungissa suojelun piiriin tulee noin 160 hehtaaria ja Virtain kaupungissa noin 130 hehtaaria. Lisäksi kauppaan sisältyy suoalueita Karstulasta ja Kyyjärveltä.
– Tämä kauppa on tärkeä Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Olen iloinen, että voimme suojella näin suuren alan arvosoita. Suojeltuja soita tarvitaan niillä asuvien lajien parhaaksi. Soidensuojelu on myös ilmastoteko, sillä luonnontilaiset suot toimivat hiilinieluina ja -varastoina, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella vuoden 2023 loppuun mennessä 20000 hehtaaria soita. Suojelutoimet ovat käynnistyneet vauhdilla: Nyt tehdyn kaupan lisäksi ohjelmassa on suojeltu viime vuoden marraskuussa 244 hehtaarin kokoinen alue Juuan Haukisuolla.
Vapo Oy ja ympäristöministeriö ovat tehneet yhteistyötä arvokkaiden suokohteiden suojelemiseksi vuodesta 2012 alkaen. Nyt tehty kauppa mukaan luettuna Vapo on myynyt valtiolle suojeluun jo lähes 4800 hehtaaria eri puolilta Suomea.
– Olemme seitsemän vuoden aikana luopuneet aktiivisesti omistamistamme suokohteista, joilla on merkittävää suojeluarvoa. Nyt meneillään olevan Vapon maanmyyntiprojektin yhteydessä olemme myös kartoittaneet tarkkaan maaomaisuuttamme ja siirtäneet seuraavassa maankäytössä painopistettä mm. kosteikkojen rakentamiseen ja luonnon biodiversiteettiä edistävään suuntaan. Aina kun suojeluun soveltuvia kohteita löytyy, olemme aina valmiit keskustelemaan kohteiden suojelusta valtion kanssa, Vapo Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tempakka sanoo.
Uhanalaisen riekon pesimäsuo ja useiden muiden uhanalaisten lajien kasvu- ja elinpaikkoja Kyyjärvellä sijaitseva Kotineva on erämainen laaja suoalue, josta noin puolet on säilynyt ojittamattomana ja vesitaloudeltaan kohtalaisen luonnontilaisena.
Kotinevalla elää runsaasti lintulajeja ja se on muun muassa uhanalaisen riekon pesimäsuo. Kaupassa hankittu 77 hehtaarin kokoinen suojelukohde rajautuu länsilaidalta jo olemassa olevaan suojelualueeseen ja kytkeytyy laajaan Saarisuo-Valleussuon suojelukokonaisuuteen.
Keski-Suomen koillisrajalla Pihtiputaalla sijaitsevasta Mörninsuosta on kaupan myötä suojeltu valtaosa, eli yhteensä 118 hehtaaria. Mörninsuolla kasvaa useita silmälläpidettäviä ja alueellisesti uhanalaisia kasvi- ja sammallajeja, muun muassa näyttävä suopunakämmekkä. Eteläiseksi aapasuoksi Mörninsuo on poikkeuksellisen vetinen.
Niin ikään Pihtiputaalla sijaitseva Lehmisuo on laaja ojittamaton suoalue, jolla kasvaa useita uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja. Suolla kasvaa muun muassa uhanalaista lapinkämmekkää ja silmälläpidettävää suopunakämmekkää. Lehmisuo on arvokas myös useille lintulajeille. Kaupan myötä Lehmisuosta tullaan suojelemaan noin 60 hehtaaria.
Karstulassa sijaitseva Lehtomäensuo on suurimmaksi osaksi ojittamatonta ja kasvillisuudeltaan luonnontilaista. Suolla tavataan useita valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lintulajeja. Kaupan myötä Lehtomäen suosta suojellaan noin 130 hehtaaria.
Kiuruvedellä sijaitseva Saarisuo on 98 hehtaarin kokoinen aapasuo, jonka reunat ovat tiuhaan ojitettuja. Saarisuon alueelta ja läheisyydestä suojeltiin kaupan myötä yhteensä noin 160 hehtaaria.
Virtain kaupungissa sijaitseva Matolamminneva on laajalti ojittamaton hyvin säilynyt suokokonaisuus. Sen kokonaispinta-ala on 249 hehtaaria, josta suojeltiin kaupan myötä noin 130 hehtaaria. Matolamminneva rajautuu Pirjatannevan Natura-alueeseen ja muodostaa sen kanssa linnustollisesti arvokkaan kokonaisuuden.
Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen.
Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Ohjelmalle on varattu 42 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja sitä aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka.
Vuoden 2023 loppuun mennessä on tavoitteena suojella 20000 hehtaaria ja ennallistaa 12000 hehtaaria soita, kunnostaa 80 arvokasta lintuvettä sekä kunnostaa 15000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.
Ympäristöministeriö on asettanut laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän valmistelemaan ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvia tavoitteita ja sisältöä.
Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.
