Soinissa ja vähäiseltä osaltaan Karstulan puolella sijaitseva Hankajärvi on kaunis kuin erämaan helmi, vaikka se sijaitsee hyvin kulkuyhteyksien varrella, kohtuullisella etäisyydellä Soinin keskustasta.
Järven tunnelma on rauhallinen, isoilla perämoottoreilla täällä ei päristellä ja rantaviivan vajaalla 60 loma-asunnolla ja muutamalla vakinaisella asunnolla nautitaan luonnon rauhasta.
Järven veden laatu on hyvä ja esimerkiksi sinilevää järvessä ei ole koskaan ollut. Silti vesistön tilanne on muuttunut paljon muutamassa viime vuosikymmenessä ja rannoilla onkin nyt havahduttu siihen, että Hankajärvi halutaan säilyttää myös tulevaisuuteen.
Hankajärven koko on noin 280 hehtaaria ja se on vaahteranlehden muotoinen. Niinpä rantaviivaa on jopa 20 kilometriä ja vaikka mökkejä on kymmeniä, niin myös vapaata rantaa riittää.
Järvi on latvavesistöä, se on matala ja virtaamat ovat pieniä. Järvi on tyypillisesti noin 1,5-2 metriä syvä, isoimmat syvänteet ovat viisi, jopa kuusi metriä.
Kesävedenpinta matala
Hankajärven vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, järven rantamaisemissa asuva Reino Määttä ja yhdistyksen sihteeri, seinäjokelainen Hankajärven vapaa-ajanasukas, kanslianeuvos Mauri Hietala kertovat, että vaikka järven vesi on puhdasta edelleen, on muutos ollut suuri.
– Alueella tehtiin paljon metsäojituksia 70 -luvulla ja myös turvetuotantoalueita on lähellä. Viljelyksiä rannan lähellä taas ei juurikaan ole, Reino Määttä kertoo ja sanoo, että takavuosikymmeninä kun turvetta nostettiin, säännöt eivät olleet niin tiukkoja kuin tänä päivänä.
Hietala muistelee, miten hän rakensi mökin 1980 ostamalleen tontille. Tuolloin järven vesi oli kirkasta ja hiekka valkoista. Nyt vesi on tummaa, se on hapanta ja humuspitoista.
Veden laatuun on metsäojituksella ja turvetuotannolla varmasti ollut paljon vaikutusta, sillä viime vuosina kun turpeennostossa tekniikka on kehittynyt ja vaatimukset kiristyneet, on veden laatu selvästi taas kehittynyt parempaan päin. Veden limaisuus, jonka vuoksi takavuosina uimaan meno ei niin houkutellut, on lähes kadonnut.
Uudeksi ongelmaksi on Määtän ja Hietalan mukaan noussut se, miten matalalle vedenpinta nykyään kesäisin laskee. Nyt kesäkuun loppupuolella vedenpinta on jo niin alhaalla, että kaikki virtaus Hankakoskessa on jo loppumaisillaan.
Suunnitellen kunnostuksiin
Hankajärven vesiensuojeluyhdistys on nyt laittanut tuulemaan järven tulevaisuuden puolesta. Se on saanut Kuudestaan ry:n kautta vajaan 9000 euron rahoituksen suunnitteluhankkeelle, jossa selvitellään ranta-asukkaiden toiveita ja järven tilaa sekä mahdollisia kunnostustoimenpiteitä.
Yhdistys järjestikin perjantaina tiedostustilaisuuden kunnostushankkeesta, jossa esiteltiin suunnitelmatyön sisältöä ja kartoitettiin ranta-asukkaiden näkemyksiä suunnittelun ja tulevien vuosien toimenpiteiden tueksi.
Suunnitteluhanke sisältää mm. järven kunnon ja veden laadun tutkimisen sekä vesistön tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisen. Suunnitelman perusteella haetaan jatkossa rahoitusta varsinaisille kunnostustoimenpiteille. Suunnitelman laatii Harri Hutri Pohjanlumme Ky:stä.
Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toimesta tehdään heti heinäkuun alussa koekalastus kalakannan selvittämiseksi.
– Meidän pitää nyt selvittää, olisiko ratkaisu vedenpinnan korkeuden osalta esimerkiksi Hankakoskeen rakennettava pohjapato? Jos kesäaikaisen alavedenpinnan korkeutta nostettaisiin vaikkapa 20 sentillä, sillä olisi suuri vaikutus, Hietala pohtii.
Reino Määttä uskoo, että Hankajärven rannnanomistajilta vastustusta alavedenpinnan nostolle ei välttämättä tulisi niin paljon kuin monilla muilla järvillä on nähty, koska Hankajärven rannat ovat tyypillisesti korkeat, eikä pieni nosto toisi vielä rantaa kenenkään rappusille.
Vesikasvillisuutta Hankajärvessä on paikoin, ja myös niiden niittoa hankkeen yhteydessä kannattaa miettiä. Suunnitteluvaiheessa on kaikenkaikkiaan tärkeää kuulla, mitkä asiat rannanomistajien mielestä kaipaavbat toimenpiteitä.
Tuula Jokiaho
