Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n tuorein kosteikko on valmistunut Myllypuron suuhun lähelle Ruokosen rantaa, Ähtärinjärven pohjoispäässä.
Kyseessä on ainoa kosteikko, joka on tänä kesänä saatu rakennettua, viime syksynä niitä rakennettiin kaksi Itä-Ähtäriin. Jokainen kosteikko on pieni askel eteenpäin viime syksynä valmistuneen Ähtärinjärven kunnostussuunnitelman toteuttamiseksi.
Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n teettämässä Ähtärinjärven kunnostussuunnitelmassa kartoitettiin 232 paikkaa, joihin olisi alustavan arvion mukaan olla teknisesti mahdollista rakentaa vesiensuojelurakenteita. Pääosa rakenteista olisi kosteikkoja.
Tarvetta olisi siis kymmenille, jopa sadoille kosteikoille Ähtärin, Soinin ja Alajärven alueelle ulottuvan Ähtärinjärven valuma-alueilla.
Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n Pekka Lassila kertoo, että kosteikkoja tulisi saada toteutettua nykyistä selvästi nopeammalla tahdilla.
Tästä syystä on tärkeää saada maanomistajat innostumaan asiasta ja toisekseen tarvitaan rahaa. ELY-keskus osallistuu rahoitukseen 50 prosentilla kustannuksista ja nyt rakennetuista kosteikoista loppuosan on maksanut yhdistys.
Tällä konstilla rakentaminen on siis hidasta. Yksi kosteikko maksaa keskimäärin noin 7000 euroa ja yhdistykseltä rahaa tarvitaan siis 3000-4000 euroa per kosteikko. Varat yhdistys saa jäsenmaksutuloista ja lahjoituksista, joten 2-3 kosteikkoa per vuosi on tällä tavoin realistinen tavoite.
Lassila kertoo, että rahoituksesta on keskusteltu alueen kolmen kunnan edustajien kanssa ja kaikissa kunnissa ymmärretään asia, mutta rahantuloon ymmärrys ei välttämättä auta.
– Uskon, että maanomistajien kanssa asiaa kyllä saadaan eteenpäin, jos vain rahoituskuvio saadaan kuntoon, Lassila arvioi.
Yhteinen Ähtärinjärvi ry keskittyy kosteikkojen rakentamisessa peltoihin, sillä metsien osalta kosteikkoja rakentavat muut tahot.
– Tärkeää olisi saada kosteikkoja niille seuduille, jossa on isoja peltoaloja.
Nyt valmistunut kosteikko on Toni Ukonmäen mailla. Se ei Lassilan mukaan ole aivan ideaali, koska sen valuma-alue on hieman ylimitoitettu kosteikon kokoon nähden. Syyskuiset sateet ovat nostaneet kosteikossa vedenpintaa yllättävänkin korkealle, mutta veden virtausnopeutta eteenpäin saadaan muokattua patokivien avulla.
Vastavalmistuneesta kosteikosta näkee, että kunhan ensi kesä on eletty, on paikka ihmisen silmään aikaisempaa paljon kauniimpi ja varmasti se myös houkuttelee linnustoa rannoilleen. Kosteikkojen hyödyt ovat siis moninaiset.
Tuula Jokiaho
