WWF:n Luontoliven uudessa kamerassa seurataan lintujen elämää Kirkkonummella sijaitsevalla kosteikolla. Suorassa lähetyksessä voi nähdä tutun sinisorsan ja laulujoutsenen lisäksi hyvällä onnella myös harvinaisemman siivekkään kuten jalohaikaran.
– Haluamme tämän kameran avulla tarjota mahdollisuuden seurata lintukosteikon syksyn etenemistä. Jotkut muuttolinnuista, kuten useimmat kahlaajat, ovat jo jättäneet Suomen, ja seuraavaksi on vuorossa suurempien lintujen kuten hanhien ja niiden jälkeen joutsenien päämuuttoaika. Varsinkin joutsenia viivyttelee Suomen rannikolla aina talven tuloon asti, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kertoo.
Kamera sijaitsee Metsähallituksen hoidossa olevalla luonnonsuojelualueella läntisellä Uudellamaalla. Lajisto muuttuu syksyn mittaan lintujen muuton edetessä. Myös meriveden korkeus vaikuttaa siihen, mitkä linnut kosteikolla viihtyvät.
Sorsalajeista paikalla runsain on tavi, mutta lisäksi kamerassa voi nähdä esimerkiksi sinisorsan, haapanan, lapasorsan tai telkän. Myös laulu- ja kyhmyjoutsen sekä harmaahaikara saattaa esiintyä kuvassa. Hyvällä onnella kuvaan voi osua hieman harvinaisempikin siivekäs kuten harmaasorsa tai jalohaikara.
– Kannattaa seurata tarkkaan kamerassa näkyviä suuria valkoisia lintuja. Suurin osa niistä on laulu- ja kyhmyjoutsenia, mutta pienellä tuurilla voi onnistua näkemään myös jalohaikaran! Se on lähes harmaahaikaran kokoinen ja muotoinen, mutta vitivalkoinen, Tolvanen sanoo.
Yli kolmasosa Suomen kosteikkojen lintulajeista on uhanalaisia. Sellaisetkin vielä melko runsaat ja tässäkin kamerassa mahdollisesti esiintyvät lajit kuten tukkasotka, haapana ja jouhisorsa luokitellaan uhanalaisiksi kantojen nopean taantumisen takia.
Suurin syy kosteikkojen lintulajien uhanalaisuuteen on vesien rehevöityminen sekä siitä johtuva kosteikkojen umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Luontaisten kosteikkojen määrää on myös vähennetty kuivattamalla niitä maa- ja metsätalouden tarpeisiin.
Tavallisin tapa hoitaa rehevöitynyttä ja umpeenkasvanutta kosteikkoa on lisätä avointa alaa laidunnuksella, niitolla ja ruoppauksella. Niinpä lintujen lisäksi kamerassa voi nähdä myös itäsuomenkarjaa, joka laiduntaa luonnonsuojelualueen rantaniityllä.
Kosteikko on ympäristöministeriön vuonna 2020 käynnistämän HELMI-ohjelman kohde. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.
– Lintuvesien ja kosteikkojen osalta HELMI-ohjelman tavoitteena on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa kohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä. Toimet kohdistuvat ensisijaisesti valtakunnallisesti tärkeimmille lintuvesi- ja kosteikkokohteille, Metsähallituksen suojelubiologi Antti Below kertoo.
Kamera on osa WWF:n Luontoliveä
WWF:n Luontoliven Lintulahti-kamera on toteutettu yhdessä kosteikkoa hallinnoivan ja hoitavan Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat LiveEye, Pukki Visuals ja WWF.
Kamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä luonnosta. Suorissa lähetyksissä on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan, järvilohen ja raakun elämää. Viime viikolla päättynyttä raakkukameraa katsottiin 135 000 kertaa. Sen keskimääräinen katseluaika oli noin viisi minuuttia.
Livekamera löytyy osoitteesta wwf.fi/luontolive.
