Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankerahaa Alajärven sivistystoimelle lukemista ja oppimista tukevan toimintakulttuurin luomiseen.
Hanke vahvistaa Alajärvellä ja Vimpelissä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa. Lisäksi hankkeella tuetaan kotihoidossa olevien lasten lukuharrastusta.
Satusilta-hankkeen työntekijänä 50-prosenttisella työajalla lokakuun alusta helmikuun loppuun saakka toimii soinilainen luokanopettaja ja kirjailija Kati Keski-Mäenpää. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kirjastotoimen kanssa. Kirjaston puolelta hanketyössä on mukana Tiina Hautamäki.
Hanke on alkanut kartoituksella ja yhteydenotoilla Vimpelin, Alajärven ja Lehtimäen neuvoloihin, kouluihin, seurakuntien lapsityöhön, päiväkoteihin ja muihin tahoihin, jotka tekevät työtä lasten kanssa.
– Hankkeella on kaksi kohderyhmää, eskarit sekä 1-2 luokkalaiset ja lisäksi vielä näitä nuoremmat lapset, Keski-Mäenpää kertoo ja iloitsee siitä, miten paljon palautetta opettajilta on hankkeeseen saatu. – Haluamme hankkeella tukea lasten kanssa työtä tekeviä niin, että lukemisesta lapsille tulisi luontaista, jokapäiväistä toimintaa.
Hankkeen aikana toteutetaan erilaisia lukuintoa nostavia tapahtumia koronatilanteen huomioon ottaen Alajärven ja Vimpelin kirjastoissa, kouluilla ja varhaiskasvatuksessa. Opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tarjotaan ideoita, tukea ja materiaalia lukemiseen ja lukutaidon harjoittelemiseen.
Kirjastossa on luvassa muun muassa lorusatujumppaa kotihoidossa oleville lapsille sekä lukupasseja perheille. Leimoja keräämällä saa lunastettua itselleen kivoja yllätyksiä, kuten oman kirjan.
Kirjoituskilpailun avulla tullaan etsimään uusia, paikkakuntalaisten kirjoittamia lastensatuja. Kootut sadut julkaistaan kevättalvella ja ne luetaan helposti saatavilla oleviksi äänitarinoiksi.
Myös alueen oppilaat tulevat tekemään omia kirjavinkkauksiaan sähköisessä muodossa. Korona-aika on haastanut myös hankkeita etsimään uudenlaisia toteutusmuotoja totuttujen sijaan.
Hankkeella on Facebook-sivut sekä Instagram-tili, jotka löytyvät nimellä ”Satusilta”. Sivustolle lisätään hankkeen aikana vinkkejä niin opettajille, päiväkodin henkilökunnalle, perhepäivähoitajille kuin vanhemmille, isovanhemmille ja muille lasten kanssa toimiville.
Lapsille pitää lukea
Lukemisen harjoittelu ei ala vasta esikoulussa tai koulussa, vaan sitä edeltävät vuodet antavat pohjan sanavaraston kehittymiselle ja lukemiselle.
Lapset, joille on luettu pienestä saakka, pärjäävät tutkimusten mukaan paremmin koulussa, he ovat empaattisempia ja heillä on laajempi sanavarasto kuin lapsilla, joille ei ole luettu.
Vähäisellä lukemisella on nähty yhteys jopa myöhempään syrjäytymiseen. – Tämä ei ole pelkkää tutkimusta, vaan sen näkee ihan käytännössäkin luokanopettajana, Keski-Mäenpää sanoo.
Tästä huolimatta vain neljäsosa vanhemmista lukee lapsilleen päivittäin. Puheen ja kielenkehityksen kannalta loruttelu ja lukeminen kannattaisi aloittaa jo vauvalle ja tehdä siitä päivittäinen tapa. Lukuhetkien ei tarvitse olla pitkiä, vaan lyhytkin hetki riittää.
Vanhempien lisäksi lapselle voivat lukea vaikkapa isovanhemmat, kummit tai sisarukset. Kirjoja kannattaa pitää kotona näkyvillä, jolloin niihin on helpompi tarttua.
– Ellei kotoa löydy sopivaa luettavaa, kirjastossa sitä on yllin kyllin aina vauvojen pahvikantisista kirjoista alkaen, muistuttaa kirjastotoimenjohtaja Päivi Pippola Alajärven pääkirjastolta.
– Kirjaston omatoimiajalla kello 7-21 voi käydä myös koko perheen kanssa yhdessä kirjastossa hakemassa lukemista. Ja kirjaston henkilökunnalta voi aina kysyä neuvoa ja vinkkejä!
– Se että lukemisesta lapselle tulisi päivittäinen tapa, on yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista. Jos joskus on kova kiire, on lastenkirjallisuutta saatavina myös äänikirjoina tai cd:nä.
Tuula Jokiaho
