Vimpelin Lakeaharjulle nousevalla kylätalolla vietetään tulevana juhannuksena kaksipäiväisiä tansseja, mikäli tämänhetkiset suunnitelmat toteutuvat.
Karstulan Lomakouherosta siirretty paviljonki huoltorakennuksineen tarjoaa mahdollisuudet suurempienkin tapahtumien järjestämiseen.
Osaltaan kylätalohanke elävöittää Vimpelin ja seutukunnan matkailuelinkeinoa. Projektissa vedetään happea talven ajan, mutta kevään korvalla työt jatkuvat jälleen ripeään tahtiin.
Kylätalohankkeesta vastaa Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura ry., joka toteuttanut Lakeaharjun laskettelurinteen viereen noin 400 metriä pitkät kuntoportaat ja harjun laelle noin 17 metriä korkean näkötornin.
Niin sanotulle kraatterin reunalle kyläseura talkoili grillikodan ja uudet portaat viime heinäkuussa.
Kylätalohanke sai lentävän lähdön, sillä hakemus jätettiin lokakuussa 2019 ja Ely-keskuksen myönteinen tukipäätös saatiin saman vuoden joulukuussa.
Uusi kylätalo toimii yhdistysten, alueen asukkaiden ja yritysten järjestämien tapahtumien ja kokoontumisten pitopaikkana.
Lisäksi se mahdollistaa Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran ja myös muiden toimijoiden toiminnan kehittämisen ja laajentamisen tarjoamalla kokoontumistilat ja huoltotilat aikaisempaa suurempien yleisötapahtumien järjestämiseen.
Suunnitelmat uusiksi
Kyläseuran puheenjohtaja Heikki Salmela kertoo, että kylätalosta on Lakaniemen, Pokelan ja Pyhälahden suunnalla puhuttu jo vuosikausia.
Kyläseura suunnitteli rakentavansa Lakaniemen uimarannalle kylätalon ja saunan sisältävän kompleksin, jossa sauna olisi kaikkien käytössä. Kyläseura-aktiivien mielissä välkkyi myös kahvilatoiminnan pyörittäminen Lappajärven rantamaisemassa.
– Sitten saimme tietää, että Karstulasta saataisiin hakea pois Lomakouheron paviljonki. Lomakouherossa on suunnitelmia rakentaa uutta, mutta koska rakennusoikeutta ei ollut jäljellä, piti vanhoja rakennuksia purkaa pois.
Myös Lakis Oy:n yrittäjä Jouni Niemelä innostui hankkeesta ja vuokrasi kyläseuralle noin 5 000 neliömetrin suuruisen tontin kylätaloa ja huoltorakennusta varten 30 vuodeksi.
– Matkailutoiminnan ja -elinkeinon näkökulmasta monenlaista on visiota käynnissä: kylätaloon yhdistetään kesäteatteria, Kivitippua, m/s Veannetearta ja Saarikentän pesäpallo-otteluita tekemällä yhteistä palapeliä. Kaikki alueella toimivat tukevat tässä toisiaan, sanoo Niemelä.
Kesäaikaan Lakeaharjun vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin kuuluu minigolf-rata ja hienot puitteet sekä patikointiin että maastopyöräilyyn.
Myös alamäkipyöräilymahdollisuutta on suunniteltu. Niemelä vastaa Lappajärvellä tilausmatkoja, opastettuja ryhmämatkoja ja reittiliikennettä tarjoavan m/s Veannettaren toiminnasta. Tulevan kylätalon naapurissa on Rinneravintola Välilasku ja lähistöllä myös 70 paikkaa asuntoautoille ja -vaunuille.
Toistasataa talkoolaista
Kylätalon rakennustyöt ovat edenneet ennakoitua nopeammin. Heikki Salmelan mukaan sekä paviljonki että huoltorakennus oli tarkoitus saada vesikattoon ennen talvea, mutta käytännössä on tehty paljon enemmän.
Esimerkiksi paviljongin sisäkaton eristykset on tehty ja ikkunat laitettu paikoilleen. Kyläseuran hallitus pohtii parhaillaan, että asennetaanko lämmitysjärjestelmäksi maalämpö vai vesi-ilmalämpö. Paviljongin lattiapinta-ala on noin 440 neliömetriä.
Kyläseuran palkkalistoilla oli kesäkuun alusta joulukuun puoleenväliin kaksi kirvesmiestä, jotka ovat vastanneet ammattihommien tekemisestä.
– Talkoolaiset siivonneet työmaata ja tehneet ryskähommia, joissa kirvesmiesten aika olisi mennyt hukkaan, kyläseuran puheenjohtaja Salmela sanoo.
Talkoolaisia on ollut tähän mennessä noin toistasataa.
– Noin 80 prosenttia talkoolaisista on ollut mukana pari–kolme kertaa ja osa vain kerran. Parikymmentä prosenttia talkoolaisista on ollut mukana useamman kerran ja noin kymmenen henkilöä on käynyt talkoissa kymmeniä kertoja. Siinä missä näkötorniprojektin talkoissa kävi pääosin eläkeläisiä, on kylätalotalkoissa käynyt nuorempaakin väkeä.
Talkoolaisiin on saatu vapaaehtoisia myös kyläseuran toimialueen ulkopuolelta eli esimerkiksi Vimpelin kirkonkylältä ja Lakeaharjun mökkiläisiä aina Kauhavaa myöten.
Ison luokan ponnistus
Kyläseura haki ja sai Ely-keskukselta tukea hankkeen toteuttamista varten. Hankkeen kustannusarvio on 302 000 euroa. Se sisältää 75 prosenttia julkista tukea, 25 prosenttia yksityistä rahaa ja vastikkeetonta työtä eli talkootyötä. Luonnollisesti myös kyläseura itse rahoittaa hanketta.
Yksityistä rahoitusta on kerätty yksityishenkilöiltä kyläseuran kannatusjäsenmaksuna ja tätä kautta on saatu Heikki Salmelan mukaan 6 300 euroa.
– Yrityksille on tarjottu mahdollisuutta tehdä lahjoituksia. Yritys voi lahjoittaa yleishyödylliselle yhdistykselle 850 euroa, jonka voi vähentää verotuksessa. Yritysten lahjoituksia varten kyläseuralla on pienkeräyslupa, valottaa Salmela.
Yritysten lahjoituksia on kertynyt hanketta vauhdittamaan 16 000 euron edestä.
Virpi Poikelin
