Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut priorisointilistan, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille eli koronavirustaudin riskiryhmille.
Priorisointi on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella, ja se tukee Suomen koronarokotestrategiaa, jonka tavoitteena on vähentää koronavirustaudista johtuvaa elinvuosien menetystä ja kuolemia sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Listan laatimisessa on kuultu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR).
Taustasairaudet jaettu kahteen ryhmään
Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Vakavan taudin riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin.
– Listan riskiryhmiin kuuluu muun muassa henkilöitä, joiden sairaus tai sairauden hoito heikentävät immuunipuolustusta, joilla on pitkäaikainen ja vakava sydän- tai munuaissairaus tai joiden krooninen keuhkosairaus jo itsessään vaikeuttaa hengitystä, toteaa THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Henkilöllä voi myös olla monta sairautta tai riskiä lisäävää ominaisuutta yhtä aikaa. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja lihavuus esiintyvät usein yhdessä. Sen sijaan verenpainetauti yksinään ei muutoin terveellä ihmisellä lisää merkittävästi vakavan taudin riskiä.
Taustasairaudet on jaettu listalla kahteen ryhmään sen mukaan, missä määrin sairaus altistaa vakavalle koronavirustaudille. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet ja toiseen vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.
Näistä ryhmistä koronarokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti.
– Listauksen tarkoituksena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä lääketieteellisen riskinarvion mukaan. Kun rokotusjärjestys pohjautuu vakavan taudin riskiin, rokotuksilla saavutetaan mahdollisimman suuri vaikutus. Käytettävissä olevalla rokotemäärällä pystytään estämään mahdollisimman monta vakavaa tautitapausta, Leino toteaa.
Taustalla kotimainen tutkimusaineisto
THL on selvittänyt riskiryhmien priorisointilistausta varten runsaan 45 000 koronavirustestissä positiivisen tuloksen saaneen henkilön taustasairauksia. Apuna on käytetty kotimaisten hoitoilmoitusrekisterien ja sähköisten reseptien tietoja.
Näin tutkijat ovat voineet selvittää tiettyä tautia sairastavien, koronavirustartunnan saaneiden riskiä joutua sairaala- tai tehohoitoon ja verrata sitä niiden samanikäisten tartunnan saaneiden riskiin, joilla kyseistä sairautta ei ole.
Sellaisten harvinaisten sairauksien kohdalla, joista ei löydy riittävästi kotimaista aineistoa, on hyödynnetty kattavaa kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.
Suomessa on linjattu, että koronarokotteita tarjotaan kaikille aikuisille, jotka haluavat ottaa rokotteen. Nyt tehtyyn listaukseen on poimittu ne taustasairaudet, joiden tiedetään tutkimustiedon pohjalta voimakkaimmin altistavan vakavalle koronavirustaudille.
Listan ensimmäiseen ryhmään kuuluu noin 280 000 ihmistä ja toiseen ryhmään noin 630 000 ihmistä. Muita sairauksia sairastavien ja terveiden alle 70-vuotiaiden rokotusjärjestystä tarkennetaan myöhemmin.
Riskiryhmien koronavirusrokotusten priorisointijärjestys
Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila
Elinsiirto tai kantasolusiirto
Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
Vaikea krooninen munuaissairaus
Vaikea krooninen keuhkosairaus
Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
Downin oireyhtymä (aikuiset)
Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila
Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
Vaikea krooninen maksasairaus
Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
Vaikea uniapnea
Psykoosisairaus
Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi vähintään 40)
