Olympiavalmennuskeskus Kuortaneen Urheiluopistolla rakennetaan tulevaisuuden energiaverkkoa yhdistämällä uusiutuvia energianlähteitä tekoälyn avulla. Teknologiaan panostava keskus odottaa saavuttavansa hiilineutraaliustavoitteensa reilusti etuajassa.
Säädatan perusteella ohjautuvia älykkäitä lämmitysverkkoja, valtavia aurinkopaneelien rivejä ja päivänvalon mukaan säätyvä älyvalaistus. Jotain tällaista voisi kuvitella tulevan vastaan Aalto Yliopiston testilaboratoriossa.
– Emme kuitenkaan ole Otaniemessä vaan Etelä-Pohjanmaalla, Kuortaneella. Täällä toimivalla Kuortaneen Urheiluopistolla on harjoitellut lähes jokainen Suomen eturivin olympiaurheilija. Opisto on valtava ja kattaa 47 000 kiinteistöneliötä; areenoita, asumiskeskuksia ja hotellin.
– Kaikki tämä pitäisi lämmittää jollain tavalla. Urheilun hiilijalanjäljen ollessa yhä tarkemmassa syynissä, on Urheiluopisto päättänytkin tavoitella hiilineutraaliutta vuonna 2030. Tehtävä saattaa kuitenkin valmistua jo paljon aiemmin.
Tärinä huumaa korvia, kun rekan kokoinen porakone iskee hampaansa routaiseen maahan. – 28 kilometriä jäljellä!, huutaa koneen vierellä seisova lahtelaisen Lem-Kemin kestävän energian projekteista vastaava Jyri Kelin.
– Urheiluopiston alueelle tulee yhteensä 104 yli 200 metriä syvää lämpökaivoa, Kelin jatkaa. Lem-Kem on toimittanut Kuortaneelle jo aiemmin auringon mukaan säätyvän älyvalaistuksen ja yli 2600 paneelin aurinkovoimalan, joka tuottaa 15 prosenttia Urheiluopiston tarvitsemasta sähköstä.
Nyt vuorossa on lähes megawatin, 18 pumpun maalämpöosuus uudenlaisesta kestävän energian järjestelmästä, jossa kaikki osat yhdistetään toisiinsa älykkäällä kiinteistöautomatiikalla. Järjestelmän avulla Urheiluopisto säästää vuosittain 2800 MWh energiaa, mikä vastaa yli kahdeksan miljoonan kilometrin ajoa henkilöautolla tai satojen omakotitalojen lämmittämistä. Lämpökaivojen poraustöistä vastaa alan jättiläinen Rototec.
– Uuden älykkään energiaverkon avulla pääsemme myös ihan uudelle tasolle päästöjen vähentämisessä. Energiaa paneeleilta pumpuille voidaan ohjata optimaalisesti, lämpötiloja ennakoiden.
– Pelkästään uusi valaistus ja aurinkovoimala laskevat hiilidioksidipäästöjämme yli 200 tonnia vuodessa ja nyt rakennettava maalämpövoimala poistaa leijonanosan 1300 tonnilla, Kuortaneen Urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä avaa projektin taustoja.
– Laskenut energiankulutus tuo vuositasolla myös noin 250000 euron säästöt, joilla katetaan investointia, Töyrylä jatkaa.
Energiansäästöillä katettavaa investointia kutsutaan niin sanotuksi ESCO-rahoitukseksi. Kiinteistönomistajalle malli tuo säästöjä ensimmäisestä päivästä alkaen, mikä helpottaa suuriin investointeihin ryhtymistä.
Kuortaneella energiansäästö on verissä. Huolimatta kiinteistöneliöiden 50 prosentin kasvusta kymmenen vuoden aikana, on Urheiluopisto laskenut sähkönkulutustaan 25 prosenttia samalla aikavälillä. Nyt rakennettava energiajärjestelmä viimeistelee kokonaisuuden.
– Kun maalämpöosuus uudesta järjestelmästä on valmis, teetämme auditoinnin ja odotamme olevamme lähellä vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitetta, Töyrylä kertoo tyytyväisenä.
Kuortaneen Urheiluopiston Kestävän Energian Järjestelmä ja maalämpövoimala on osittain Business Finlandin tukema hanke.
Energiajärjestelmät toimittaa ja rahoittaa ESCO-tyyppisellä rahoituksella lahtelainen Lem-Kem, joka on Suomen suurin aurinkovoiman kokonaistoimittaja. Maalämpöporauksista vastaa Rototec.
