*Ensimmäinen osa Taimelan 130 vuotisesta historiasta on julkaistu Torstai-lehdessä 18.2.2021*
Uuden koulurakennuksen rakentamista valmisteleva komitea laittoi kesällä 1891 valtiolle anomuksen rakennusavusta.
Heinäkuussa valittiin kansakoulun johtokunta, joka puolestaan valmisteli koulun aloittamista tilapäisissä vuokratiloissa pappilanmäellä. Johtokunta oli periaaatteessa sama kuin rakennuskomitea, täydennettynä kunnallislautakunnan esimies Herman Mattisella.
Se päätti ”kiiruimmiten” ilmoittaa sanomalehdissä Lehtimäen kansakoulun miesopettajan viran haettavaksi ja pyytää valtiolta 800 mk:n palkanapua opettajan palkkaamiseen.
Koulun oli määrä toimia renkituvan päähän edellisvuonna rakennetussa ”rippikoulusalissa”, ja opettajalle osoitettiin asunnoksi renkituvan kamari.
Maisemat olivat Lehtimäen kauneimmat idyllisine koivukujineen – maantie koukkasi siihen aikaan mäen päältä – mutta koulunpitoon tilat olivat epäkäytännölliset. Samoin opettajan asumiseen.
Koulu aloitettiin 7.9. kolmiviikkoisella pienten lasten koululla. Tämä kansakouluun valmistava koulu oli eräänlainen minialakansakoulu. Varsinainen kansakoulu käynnistyi 11.11.1891. Oppilaita ilmottauttui jopa 35, ja saattoi siinä Fagerkullan idyllinen rauha koulun takia vähän kärsiäkin. Papille päätettiin maksaa tilojen käytöstä 50 mk:n vuokraa lukuvuodessa.
Maaliskuun 1892 Pohjalaisessa kirjoitti nimimerkki ”Arvaappas” opettajan palkasta ja työoloista:
– ”Opettajilla ei ole siinä hywä toimeentulo. Senpätähden ne etsiwät parempia ja sopiwampia paikkoja.”
Niinpä kouluun ei saatu pätevää opettajaa ja ensimmäisenä vuotena tehtävän vastaanottaneet Isak Lundman ja Esaias Paavo-Kallio saivat molemmat puolesta vuodesta tarpeekseen. Syksyllä 1892, kun oltiin jäädä kokonaan ilman opettajaa, remmiin astui tilapäisesti itse pastori Olin. Keväällä opettajan nimi oli Sourander…
Toisaalla, Autionmäellä, oli uusi kansakoulurakennus noussut vauhdilla vesikattoon. Toukokuussa 1892 saadun 2000 markan valtioavun turvin töitä päästiin jatkamaan. Ovien ja ikkunoiden tekeminen huutokaupattiin urakalla tehtäväksi.
– ”Kansakoulun muhkeaa huoneusta Autionmäellä rakennetaan kelpo wauhdilla. Siinä on työ kunnalle siten jaettuna, että kustakin manttaalista tehdään 48 päiwätyötä. Tämä kyllä raskauttaa kuntaa, mutta tyytywäisinä kuitenkin kaikki tekewät työtä saadakseen tuon ”opin pajan” walmiiksi ensi syyslukukauden aluksi”, raportoi Henry Leskinen sanomalehti Pohjalaiselle.
Rakentamiseen saatiin vielä toiset 2000 mk, mutta aivan ei koulu oletetussa ajassa valmistunut.
Valmistuminen kuitenkin jo häämötti. Pappilanmäen tilapäisessä koulusalissa pidettiin kansallisuusilta 16.9.1892 ja siellä pastori Olin sivusi myös kansakoulua:
– ”Koetelkaat kaikki ja pitäkäät se kuin hywä on. Kullan mukana woi olla huonoakin. Siwistyksen, tuon hywän ja harrastettawan kanssa saattaa hiipiä huonoakin ja alhaista. Tulee siis koetella ja omistaa itselleen se mikä hywää on. ”
Lopuksi huomautti pastori, ettei kansakoululta sopinut odottaa, että siellä professoreita tehdään; siellä wain annetaan alkuopetusta henkistä ja käytännöllistä elämää warten.
Koulu muutti pappilanmäeltä ”muhkeaan” omaan rakennukseen kevätlukukauden 1893 alussa.
Lukuvuodelle 1893-1894 saatiin koululle sitten myös enimmäinen seminaarin käynyt opettaja, Juho Honko. Jyväskylästä vasta valmistunut Honko oli arvokkaan näköinen ilmestys muhkeine viiksineen.
Kaksiviikkoisen pienten lasten koulun jälkeen alkoi varsinainen kansakoulu 2. lokakuuta. Avajaisia kuulemaan oli kokoontunut myös joukko oppilaiden vanhempia. Alkuvirren jälkeen Honko piti lämpimän puheen, jossa teroitti mieliin koulun jaloa tarkoitusta, kuinka hyödyllinen on se lapsille; siinä saatavaa alkuoppia ei kenenkään vanhemman pitäisi lapseltansa kieltämän.
– ”Toiwon wielä, että koti ja koulu sopusoinnussa, ystäwinä toisillemme voisimme eteenpäin pyrkiä, joka sillä tawoin tulisi suureksi hyödyksi ja ikuiseksi onneksi lapsillemme. Kaikkivaltias Jumala työtämme siunatkoon.”
Lukuvuoden päättyessä keväällä 1894 Honko kirjasi vuosikertomukseen:
– ”Koska opetus Lehtimäen kansakoulussa on ollut edellisinä vuosina jossakin suhteessa vaillinaista, on tämän kuluvan lukuvuoden alussa täytynyt alkaa useampia aineita ihan alusta, joten kaikissa aineissa ei ole ehditty toivottuun määrään. Opetuksen edistymiselle vahingoksi on myöskin vaillinainen koulukalusto sekä epäsäännöllinen koulunkäynti.”
Keväällä koulun johtokunta otti lainaa puttuvien koulukalusteiden ja opetusvälikappaleiden hankkimiseksi. Samoin päätettiin rakentaa koululle sauna. Viimeistelyä vaille olleita koulun eteistä ja opettajan asuintiloja tapetoitiin, maalattiin ja listoitettiin.
Veranta varustettiin kolmella portaalla käsipuineen ja koristeltiin. Työ annettiin tehtäväksi nikkareille J. Lindell ja K. Liljeroos.
Syyskuussa 1994 päätettiin luokkahuoneeseen tehdä eteen katederi. Hankittiin myös kansakoulutarkastajan kehoituksesta poikain käsityökalukokoelma sekä sorvi.
Myöntäessään Hongolle vahvistuskirjaa kahden koetusvuoden jälkeen johtokunta totesi hänen hoitaneen toimensa kiitettävästi sekä käyttäytyneen nuhteettomasti.
Lehtimäen vuosinaan Honko osoittautui myös innoittavaksi musiikkimieheksi, joka sai nuoret jopa laulamaan Hoosiannaa neliäänisesti kirkossa. Honko viipyi Lehtimäellä kolme lukuvuotta. Kesäkuussa 1896 hänen kotikunnassaan tuli auki kansakoulun opettajan paikka, jota Honko haki. Hän tuli 21.6. valituksi Honkajoelle, mutta perhe viipyi kesällä 1896 vielä Lehtimäen kansakoululla, jossa heille lähdön päihin syntyi poikavauva 28.6.
Näin uusi koulu oli kokenut myös ihmislapsen syntymän. Sen, että se kohtakin tulisi kokemaan myös yhden pienokaisen viimeisen henkäyksen, oli tulevaisuus osoittava.
Heikki Honkola
