Väinöntalon kotiseutumuseon YouTube-kanavalla julkaistaan pääsiäisenä kolme kotiseutuelokuvaa.
Elokuvat liittyvät Evijärven kunnan hallinnoimaan Väinöntalo eläväksi -hankkeeseen. Ne täydentävät teossarjan, jossa on jo aiemmin julkaistu elokuvat ”Järviseudun ensimmäiset talonpojat” ja ”Isoisien savotat” sekä maakunta-arkeologi Janne Rantasen haastattelu.
Elokuvista Järviseudun ensimmäiset talonpojat on kerännyt jo yli 45000 katselukertaa.
Loukutusta, lihtausta ja häkilöintiä
Pellolta langaksi -elokuvassa tutustutaan perinteiseen pellavalangan valmistukseen. Tuo yli viisituhatta vuotta vanha taito kuului vielä 1930- ja 1940-luvuilla maaseudun naisten yleistaitoihin.
– Mummini oli syntynyt vuonna 1920. Hän kuoli hieman yli vuosi sitten 99-vuotiaana. Mummi aina tarinoi pellavan viljelystä ja käsittelystä. Se tuntui niin mystiseltä kokonaisuudelta monine työvaiheineen, että halusin ottaa selvää, millainen se prosessi todellisuudessa on, elokuvien ohjaaja Jussi Försti kertoo.
Ja lankaa elokuvan myötä syntyikin. Heidi Försti ja Sirje Turpeinen urakoivat pellavan parissa puolen vuoden ajan kylvöstä kehruuseen. Evijärveläisen Salme Tähtisen opissa naiset opettelivat kehräämisen taidon.
– Kaikki opeteltiin alusta saakka, mutta selvitin kyllä asiat niin perinpohjaisesti ja monelta eri kantilta, että rohkenen väittää nyt aiheesta jotain tietäväni, Försti naurahtaa.
Millainen oli Järviseudun ensimmäinen aura?
Försti käsikirjoitti, ohjasi ja tuotti elokuvat. Hän päätyi lopulta myös kameran eteen.
– Elokuvassa Järviseudun ensimmäiset talonpojat olin juontajana. ”Kätevät talonpojat” -nimisessä elokuvassa jouduin myös veistohommiin, kun ei ketään muutakaan perinnetaitajaa löytynyt. Perinnetaitojen osaaminen onkin käynyt vähiin.
– Esimerkiksi pellavankäsittely on suurimmalle osalle 70-vuotiaistakin ihan hepreaa. Pelkkiä käsityökaluja käyttäviä puuseppiäkään ei enää ole olemassa. Elokuvasta selviää kestikö tekemäni puinen aura vai ei, Försti vinkkaa.
Elokuvassa valmistetaan keskiaikainen kehäaura kirveellä, höylillä, taltoilla ja puukolla. Sahaa ei käytetä sillä ei sellaista ollut 1500-luvullakaan käytössä. Elokuvassa voi eläytyä Järviseudun ensimmäisten talonpoikien pellonmuokkaukseen. Halsualainen Jarmo Korkeaniemi ja kälviäläinen Mikko Uusimäki olivat mukana aurauksessa asiantuntijoina.
Johdatus vanhojen karttojen maailmaan
Hankkeen kuudennessa ja viimeisessä julkaisussa kartta-asiantuntija Heikki Rantatupa johdattaa katsojat vanhojen karttojen maailmaan. Tarkastelussa on niin Skandinavian yleiskarttoja 1500- ja 1600-luvuilta kuin tarkempia paikalliskarttojakin 1700- ja 1800-luvuilta.
– Heikki osoitti kyllä olevansa todellinen tietopankki. Noin puolen tunnin mittaisessa pätkässä tulee varmasti kaikille jotain uutta. Minulle oli esimerkiksi todella yllättävää, kuinka tarkkoja kartat olivat jo 1800-luvulla, Försti kertoo.
Elokuvat julkaistaan yksi kerrallaan Väinöntalon YouTube-kanavalla perjantaina 2.4., lauantaina 3.4. ja sunnuntaina 4.4. kello 12 osoitteessa: www.youtube.com/Väinöntalo
