Kevan tuoreen työkyvyttömyystilaston mukaan Etelä-Pohjanmaan kuntien palveluksesta jäi 191 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020.
Suurin määrä henkilöitä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maanrakennustyöstä, terveysalalta sekä talouden, hallinnon ja lain asiantuntijatehtävistä.
Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeiden syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt.
Koko maata vertailtaessa Etelä-Pohjanmaan kunnista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli matalimmasta päästä viime vuonna.
Suhteellisesti vähiten jäätiin Uudellamaalla, seuraavaksi vähiten Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat vaihdelleet Etelä-Pohjanmaalla viimeisen viiden vuoden aikana 177 henkilön ja 204 henkilön välillä.
Yhteensä Etelä-Pohjanmaan kunnista on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle 946 henkilöä vuosina 2016 – 2020.
Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui julkisella alalla
Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5500 henkilöä.
Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta nyt mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut.
Vuonna 2020 mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi julkisella alalla 1 706 henkilöä, vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin keskimäärin 100 henkilöä enemmän.
Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus jatkaa edelleen laskuaan. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi 1 911 henkilöä, kun edellisinä vuosina määrä oli yli kahden tuhannen.
Mielenterveyshäiriöiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä oli julkisella alalla 31 prosenttia ja tules-sairauksien 35 prosenttia vuonna 2020.
– Julkisella alalla mielenterveysperusteiset eläkkeet eivät ole kasvavasta trendistä huolimatta ylittäneet tules-perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden osuutta.
– Ilahduttavaa on, että kasvava trendi näyttää nyt kääntyneen parempaan, laskevaan suuntaan, Kevan eläkejohtaja Merja Paananen sanoo.
– Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden huolestuttavasta kehityksestä on puhuttu paljon ja asiaan on tietoisesti ehkä kiinnitetty huomiota. Nyt pitäisi pitää huolta siitä, että hyvä kehitys jatkuu, Paananen painottaa.
Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (eläkkeiden lukumäärä suhteessa vakuutettujen määrään) on tasaisempaa ikäryhmien välillä.
Alkavuus korostuu nuorilla ikäryhmillä, koska muita sairauksia ei yleensä vielä ole. Nousua alkavuudessa vuonna 2020 oli hieman yli 60-vuotiailla ja 45 - 49 -vuotiailla. Muiden ikäryhmien alkavuudessa oli laskua.
Mielenterveyshäiriöiden yleisimmät yksittäiset sairausperustediagnoosit ovat masennus ja toistuva masennus.
Julkisella alalla hieman alle 1200 henkilöä siirtyi masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020.
Sekä lukumäärä että alkavuus ovat masennusdiagnooseissa edellisinä vuosina kasvaneet jatkuvasti, mutta nyt kasvu on pysähtynyt ja kääntyi vuonna 2020 jopa pieneen laskuun.
Eniten laskua on ollut nuorimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat enimmäkseen määräaikaisia.
Ammattiryhmien välillä suuria eroja työkyvyttömyyseläkkeissä
Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyden vuoksi jäädään eläkkeelle rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maatalousammateissa, asiakaspalvelu- ja toimistotyöstä sekä siivous- ja keittiötyöstä.
Eläkemäärien suhteellinen nousu on ollut suurinta vastaavissa ammateissa, maatalouslomittajilla, siivoojilla, perhepäivähoitajilla ja sihteereillä.
Selvää nousua näkyy myös sosiaalialan hoitajilla ja kirjastotyöntekijöillä sekä niissä ammattiryhmissä, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut aiemmin vähän, mutta alkavuus on noussut selvästi viiden vuoden aikana: osastonhoitajilla, yleis- ja erikoislääkäreillä, sairaankuljetuksen ensihoitajilla, laskentatoimen erityisasiantuntijoilla, vartijoilla ja psykologeilla.
Alkavuuden muutokset ovat kuitenkin noudatelleet lähes kaikkialla samoja trendejä; työkyvyttömyyseläkealkavuus on laskenut lähes kaikissa ammattiryhmissä vuosina 2019 ja 2020.
Vanhuuseläkeiän alarajan nousulla oli vaikutusta yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen
Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi julkisella alalla 5 466 henkilöä. Kuntien työntekijöitä tästä oli 4 708 henkilöä, kirkon 128, valtion 588 ja muiden 42 henkilöä.
Määrä on vaihdellut viiden viime vuoden aikana 5 500 ja 6 000 henkilön välillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli edelleen noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt selvästi eläkeuudistuksen myötä vuosina 2017 - 2019. Eläkkeelle jäädään hieman vanhempana kaikki eläkelajit huomioiden, ja keskimääräinen siirtymisikä oli 61,3 vuotta vuonna 2020.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on tapahtunut myös laskua vuosina 2018 - 2020. Keskimäärin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 59,6-vuotiaana.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vähentyi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020 lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita.
Yhtenä taustatekijänä tässä lienee vanhuuseläkeiän alarajan nousu, sillä aiempaa useampi hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkkeen alkamista.
Julkisella alalla oli vuoden 2020 lopussa noin 650 000 julkisen alan työeläkevakuutettua. Heistä noin 506 000 henkilöä oli kuntien palveluksessa, 122 000 valtion, 14 000 kirkon sekä 8 000 muiden julkisten eläkelakien perusteella vakuutettujen työnantajien palveluksessa.
