Leader Aisapari teki viime vuonna 75 myönteistä hankepäätöstä, joihin ohjattiin hankerahoitusta runsaat 1,9 miljoonaa euroa.
Yritystukia oli 25 (runsaat 446 000 euroa), yleishyödyllisiä investointeja 32 (runsaat 537 000 euroa) ja kehittämishankkeita 18 (runsaat 995 000 euroa). Kehittämishankkeisiin sisältyy yksi alueiden välinen hanke sekä viisi kansainvälistä hanketta.
Tiedot ilmenevät Aisaparin vuosiraportista, joka hyväksyttiin Aisaparin vuosikokouksessa Evijärvellä 29. huhtikuuta.
Julkista rahoitusta koko hankekaudella 2014-2020 tehtyihin hankepäätöksiin on sidottu 12,17 miljoonaa euroa, jonka lisäksi yksityistä rahoitusta hankkeisiin on kertynyt 9,12 miljoonaa euroa.
Julkisen rahoituksen jakautumisen tavoitteena on 42 prosentti EU-rahoitusta, 38 prosenttia valtion rahoitusta ja 20 prosenttia toiminta-alueen kuntien maksamaa osuutta.
– Tuossa raamissa on pysytty. Ohjeellinen suositus yksityisen rahoituksen kertymiseksi on 35 prosenttia. Aisaparissa tuota yksityistä rahoitusta on vuoden 2020 loppuun mennessä kertynyt julkisen rahoituksen lisäksi 43 prosenttia. Yksityisestä rahoituksesta rahallisena osuutena on kertynyt 7,62 miljoonaa euroa (83,6 prosenttia) ja vastikkeettomana työnä 1,5 miljoonaa euroa (16,4 prosenttia), toteaa toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää.
Vuosikokous hyväksyi Aisaparin tilit, tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vuodelta 2020, ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Intoilija ja Intoilu
Vuosikokouksen yhteydessä Vuoden Intoilijana 2021 palkittiin Rami Lilja Suomen Nestelannoite Oy:stä. Vuoden Intoilu 2021 -huomionosoituksen sai Järviseutu-seura ry.
Rami Lilja oli aikoinaan mukana Aisaparin opinnäytepörssissä ja teki hankkeessa opinnäytetyönsä täsmälannoittamisesta.
Suomen Nestelannoite Oy:n nimissä hän on saanut hanketukea innovatiivisen korkealaatuisen ureapohjaisen N-xt-nestelannoitteen valmistukseen sekä aineettomien käyttöoikeuksien hallintaan. Lannoite valmistetaan lisenssillä.
Nestelannoitus kohtelee maaperän biologiaa hellävaraisesti. Ravinnehuuhtoutumia ei juurikaan tule. Pienemmällä lannoitemäärällä saadaan suurempi ja laadukkaampi sato.
Lilja Farms Oy:n tuotannossa käytetään nestelannoitusta, ja ulkopuolisia asiakkaita Suomen Nestelannoite Oy:llä on noin 50. Omalla tilalla tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tarhahernettä, viljakasveja ja perunaa.
Järviseutu-Seura ry on tehnyt kotiseututyötä alueensa hyväksi jo 60 vuotta. Viime vuosina seurasta on kehittynyt myös merkittävä hanketoimija. Ensimmäisellä Leader-ohjelmakaudella yhdistys toteutti Seutulaari-hankkeen, jossa koottiin historiatietoa Järviseudulta sähköiseen tietokantaan.
Luontomatkailuun ja reitistöjen kehittämiseen seura lähti mukaan Tervareitin melontareitistö -hankkeella ja sen jälkeen on toteutettu lukuisia kehittämis- ja investointihankkeita liittyen reitistöihin ja niiden merkitsemiseen mm. Leipätie ja Kraatterijärven reitit ja nostettu esiin geologisesti merkittäviä kohteita.
Ajatus Geoparkista on syntynyt Järviseutu-Seuran rahoittamassa OutdoorsLife-hankkeessa, kun GTK:n tutkija Tapio Kananoja lausui taikasanan ”geopark” Lappajärven yhteydessä. Järviseutu-Seuran yhteistyökumppanin on toiminut geologi Teemu Öhman. Nykyiset hankkeet ovat suoraa seurausta Öhmanin kanssa tehdystä taustatyöstä.
Ansiomitalin Kultalahdelle
Aisaparin vuosikokouksen yhteydessä Päivi Kultalahdelle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein.
Päivi Kultalahti työskentelee Aisapari ry:n hankekoordinaattorina ja tiedottajan. Hän on myös Etelä-Pohjalaiset kylät ry:n sihteeri sekä Vapepa:n Härmänmaan paikallistoimikunnan sihteeri.
