Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan 28 prosenttia Varsinais-Suomen kuntapäättäjistä uskoo kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan tulevina vuosina.
41 prosenttia vastaajista uskoo työhyvinvoinnin pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia taas näkee, että työhyvinvointi heikkenee tulevina vuosina.
Valtakunnallisesti Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan 36% uskoo kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan tulevina vuosina, kun vastaajista 30 % uskoi työhyvinvoinnin heikkenevän ja 32% uskoi työhyvinvoinnin pysyvän nykyisellä tasolla.
Maakuntien välillä isoja eroja
Vastausten tarkastelu maakunnittain tuo esiin isoja eroja. Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa yli puolet vastaajista näkevät työhyvinvoinnin paranevan ja Uudellamaalla, Kainuussa, Etelä-Karjalassa sekä Etelä-Hämeessä työhyvinvoinnin parantumisen näkee keskimäärin vain joka neljäs vastaaja.
Koko maan vastaajista ne, jotka uskoivat työkyvyn paranevan ja perustelivat vastaustaan sillä, että työhyvinvointiin ja työkykyyn kiinnitetään huomiota ja panostetaan resursseja, pätevä virkamiesjohto edistää työhyvinvointia ja työkykyä ja työn organisoinnin muutokset parantavat työhyvinvointia.
Moni vastaaja katsoi, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn panostukset maksavat itsensä takaisin, kun henkilö voi paremmin. Vastaajat kertoivat myös, että useissa kunnissa on kehitetty työhyvinvoinnin ja työkyvyn seurantamekanismeja.
Koko maan vastaajista ne, jotka uskoivat työkyvyn heikkenevän ja perustelivat vastaustaan sillä, että taloudellisten resurssien puute aiheuttaa työhyvinvoinnin laskua, työtehtävien määrä tai vaativuus kasvavat lähivuosina, työn organisoinnin muutokset heikentävät työhyvinvointia ja työhyvinvointiin ei ymmärretä kiinnittää huomiota.
Valtakunnallisesti 60 prosenttia kertoi, että kunnassa on tehty strateginen valinta työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta. Niissä kunnissa, joissa on tehty strateginen valinta työkykyyn panostamiseen 43 prosenttia, uskoi työhyvinvoinnin parantumiseen tulevina vuosina, kun taas niissä kunnissa, joissa ei tätä valintaa ole tehty vain 24 prosenttia uskoi työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantumiseen.
Etelä-Pohjanmaan vastaajista 50 prosenttia kertoi, että valinta on tehty ja 26 prosenttia kertoi, ettei strategista valintaa ollut tehty.
Näkemys kuntapäättäjän roolista työhyvinvointiasioissa jakoi vastaajat kahtia
Kevan kuntabarometrin vastaajista kaksi kolmesta (67 %) kertoo, että valtuuston kokouksissa kuntahenkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja käsitellään vuoden aikana vähintään pari kertaa tai useammin.
Joka kolmas vastaaja kertoo, että asioita käsitellään valtuustossa kerran vuodessa tai harvemmin (32 %).
Etelä-Pohjanmaan kuntapäättäjistä 67 prosenttia kertoo, että heidän kunnassaan työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja käsitellään valtuustossa vuoden aikana vähintään pari kertaa tai useammin ja 33 prosenttia kertoo, että kerran vuodessa tai harvemmin.
Vastaajien arvio kunnanvaltuutetun roolista kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäjänä jakautui kahtia.
Valtakunnallisesti 49 prosenttia vastaajista koki, että kunnanvaltuutetulla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ja 44 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtuutetun rooli ole merkittävä ja kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että valtuutetulla ei ole roolia ollenkaan.
Etelä-Pohjanmaa kuntapäättäjien mukaan 46 prosenttia piti roolia merkittävänä ja 43 prosenttia ei kovinkaan merkittävänä. 11 prosenttia vastaajista kertoi, että roolia ei ole lainkaan.
Koko maan vastaajista ne, jotka pitivät roolia merkittävänä ja perustelivat vastaustaan mm. sillä, että kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on strateginen kysymys ja siihen voidaan vaikuttaa budjetissa.
Näin ollen valtuutetulla on vaikutusmahdollisuus, kunnanvaltuutettu voi itse olla aktiivinen ja aloitteellinen, kuntahenkilöstön työhyvinvointi ja työkyky on tärkeä asia ja vaikuttaa kuntaan laaja-alaisesti.
Koko maan vastaajista ne, jotka eivät pitäneet roolia merkittävänä ja perustelivat vastaustaan mm. sillä, että työhyvinvointi on operatiivista toimintaa, eikä sen edistäminen kuulu valtuustoon, kunnanvaltuutetut eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan asiaan, jokin kokonaisuus (usein henkilöstökertomus) käsitellään valtuustossa, mutta rooli jää ohueksi.
– Keva on arvioinut, että vuosittain kuntien työkyvyttömyysmenot ovat 2 miljardin luokkaa. Tästä summasta noin 500 miljoonaa olisi mahdollista säästää hyvillä työkykyjohtamisen käytännöillä. Keva on lähestynyt puolueita kuntien työhyvinvointiin sekä työkykyjohtamisen kehittämiseen liittyvällä ehdokasaineistolla.
– Aineistossa on mukana mm. hyviä kuntaesimerkkejä eri puolilta Suomea työhyvinvoinnin parantamisesta. Työkyvyttömyyksien vähentäminen parantaa henkilöstön työssä jaksamista ja kilpailukykyä osaavasta työvoimasta sekä vähentää kunnan kustannuksia.
– Keva toivoo, että aloittavat valtuustot ottaisivat vahvan roolin strategisessa työkykyjohtamisessa tulevalla kuntavaalikaudella, kertoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
