Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta kokoontui 32. verkkokokoukseen 3.6. puheenjohtajansa aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkisen johdolla.
Tilannekuva päivitettiin jälleen koronan ja muiden ajankohtaisten havaintojen osalta.
Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Kimmo Lehto kertoi valmiustoimikunnalle siirtolaisuuden ja pakolaisuuden haasteista sekä niihin varautumisesta globaalilla ja kansallisella tasolla.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Pukkinen huomioi koronatilannekatsauksessaan, että positiivinen kehityssuunta näyttää jatkuvan maassamme.
– Valtakunnan lukujen valossa ollaan kokonaisuudessaan edelleen varsin hyvällä kehityssuunnalla, esimerkiksi maaliskuun esiintyvyyslukemista on tultu selkeästi ja määrätietoisesti alas.
Pukkinen toi esille myös hyvällä mallilla olevan rokotekattavuuden, joka on nyt (tilanne 3.6.) 45,1 % väestöstä ensimmäisen rokotteen osalta ja toisen rokotteen osalta 9,4 %. Keski-Pohjanmaallakin tautitilanne on nyt jo paranemassa.
– Alueellinen valmiustoimikunta on tänään kokoontunut 32 kertaa koronatilanteen takia. Toivon mukaan olemme siirtymässä vähitellen normaalitilanteeseen, totesi Pukkinen.
Ylijohtaja Pukkinen toi aluehallintoviraston rajoituspäätösten osalta esille sen, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 28.5. tehnyt uudet tartuntatautilain pykälän 58 mukaiset päätökset Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kokoontumisrajoituksista.
Alueen muut sairaanhoitopiirit ovat epidemian perustasolla ja kokonaisharkinnan perusteella aluehallintovirasto ei ole tehnyt niille enää rajoituspäätöstä.
Yleisötapahtumien järjestäjiä koskevat tartuntalain mukaiset hygieniakäytännöt ja uudessa tilanteessa kuntien valvontavastuu korostuu.
– Tartuntatautilain pykälien 15 ja 16 mukaisella päätöksellä 26.5. pakollisista terveystarkastuksista on puolestaan varmistettu kriittinen rajaturvallisuus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Päätös on voimassa 30.6. saakka, kertoi Pukkinen
Maahanmuuton haasteet ja niihin varautuminen
Maahanmuuttovirastosta tulosaluejohtaja Kimmo Lehto esitelmöi valmiustoimikunnalle siirtolaisuuden ja pakolaisuuteen liittyviä ilmiöistä ja haasteista.
Siirtolaisuus on suuri ja kasvava ilmiö maailmassa. Vuonna 2019 tilastoitiin noin 272 miljoonaa kansainvälistä siirtolaista, mikä on noin 3,5 % maailman väestöstä.
Luku on noussut jatkuvasti viimeisten viiden vuosikymmenen aikana. Väkilukuun suhteutettuna kv. siirtolaisten osuudet ovat Euroopassa 11 ja Suomessa 6,9 prosenttia. Myös pakotettu siirtyminen on kasvanut viime vuosikymmeninä.
Lehto painotti, että vaikka humanitäärisen suojelun hakeminen on vain pieni osa siirtolaisuutta, niin inhimilliseltä kannalta tämä osuus on tärkeä.
Turvapaikanhaku Euroopassa jatkuu koronapandemiasta huolimatta, laiton maahantulo on vain ehkä noin viidesosa siitä ja uusia turvapaikanhakijoita tulee Suomeen vähän.
Naisia turvapaikanhakijoista on tuoreiden lukujen mukaan vain alle 10 prosenttia. Osalla hakijoista turvapaikan hakeminen jatkuu vuosia.
Viranomaiset ovat myös Suomessa hyvin varautuneet laajentuvaan ja jopa laajamittaiseen maahantuloon.
– Vastaanottotoiminta perustuu vain vapaaehtoisuuteen, mikä on mahdollinen haaste, huomioi tulosaluejohtaja Lehto.
Normaalitilanteessa Suomi varautuu 2000 – 6000 uuden turvapaikanhakijan maahantuloon vuosittain.
Lehto nosti esille, että tämän lisäksi Suomen tulee varautua häiriötilanteisiin, kuten laajenevaan maahantuloon Itärajan yli (kuten vuosina 2015 – 2016 Lappiin).
Pahimmillaan kyseessä voi olla laajamittainen maahantulo, joka saattaa liittyä painostukseen. Myösuusien turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä tilapäinen väheneminen, kuten koronapandemian seurauksena on tapahtunut, tulee huomioida.
Kansalaispulssin tuoreimmat tulokset – havaintoja
Johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi valmiustoimikunnalle Kansalaispulssin tuoreen kyselyn keskeisiä havaintoja.
Kansalaisten huolenaiheet ovat tulosten mukaan pysyneet melko ennallaan. Edelleen on myös havaittavissa epävarmuutta poikkeustilan kestosta. Luottamus yhteiskunnan instituutioihin on pysynyt ennallaan.
Tuloksista Wiikinkoski nosti esille myös huolestuttavan havainnon ja riskitekijän kansalaisten käyttäytymiseen liittyen: esimerkiksi turvaväleihin ja muihin terveysturvasuosituksiin ja -määräyksiin suhtaudutaan välinpitämättömämmin kuin aikaisemmin.
Tyytyväisyys viranomaisten viestintään on pysynyt ennallaan eli varsin matalana, ja tässä kohdin riittää yhä myös pohdittavaa.
Selvästi myönteisinä Kansalaispulssin tuloshuomioina voidaan pitää mm. sitä, että kansalaisista 3/4 haluaa lapselleen koronarokotteen. Samoin se, että kansalaiset uskaltavat mennä äänestämään tulevissa kuntavaaleissa, on positiivinen signaali.
Ajankohtainen turvallisuustilanne
Hiippakunnista tuotiin esille heti koulujen päätyttyä alkava rippikoulukausi ja rippileireihin liittyvät järjestelyhaasteet.
Seurakunnat toimivat terveysturvallisuuden varmistamiseksi tiiviissä yhteistyössä paikallisten terveysviranomaisten kanssa.
Maskien käytöstä leireillä on annettu eri kunnissa erilaisia ohjeita, jotka poikkeavat merkittävästi toisistaan. Yhtenäisemmän linjan varmistamiseksi seurakunnat toivovat, että paikalliset viranomaiset saisivat asiassa ohjausta.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Mari Kyllönen kertoi, että Länsi- ja Sisä-Suomen alueen korkeakoulujen pääsykoejärjestelyissä on onnistuttu hyvin haastavista olosuhteista huolimatta.
Kaikkiaan opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden ja johtajien kuormittuneisuus on huomattavan korkea ja sijaisien saaminen vaikeutunut.
Varhaiskasvatuksen ja opetuksenjärjestäjät raportoivat myös huoltajien koronaväsymyksestä, joka näkyy valitettavasti mm. suosituksien ja ohjeiden noudattamatta jättämisenä.
Valmiustoimikunta totesi tautitilanteen ja muun turvallisuustilanteen alueellaan suhteellisen hyväksi ja viranomaisten suorituskyvyn ja valmiuden säilyneen iskussa.
Myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella koronavirus on saatu paremmin hallintaan.
Aluehallintoviraston tavoin valmiustoimikunta painottaa edelleen sitä, että helpottuneesta tautitilanteesta huolimatta ei ole syytä lipsua terveysturvallisuuden suhteen, vaan jokaisen on omalta osaltaan erittäin tärkeää noudattaa voimassa olevia rajoituksia sekä ohjeita ja suosituksia epidemian nitistämiseksi.
