Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.
Päihteisiin liittyvät uskomukset ja käyttötavat ovat kulttuurisidonnaisia, ylisukupolvisia, usein arvo- ja asennekysymyksiä.
Siksi ehkäisevää päihdetyötä kohdennetaan yksilön lisäksi yhteisöihin. Ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin ikäryhmiin ja siihen haastetaan mukaan niin kunta- kuin vapaaehtoistoimijat laajasti päiväkodin ammattilaisista eläkeläisyhdistyksiin ja alkoholia myyviin elinkeinoharjoittajiin. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille.
Etelä-Pohjanmaalla on koettu tarvetta maakunnalliselle yhteiselle ehkäisevän päihdetyön suunnittelulle, tavoitteille ja toimintatavoille. Maakunnallista ehkäisevää päihdetyötä on kehitetty kahden vuoden ajan kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden verkostossa.
Verkostoa koordinoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveydenedistämisen yksikkö Aksila.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ja aluehallintoviraston vuonna 2020 toteuttaman kyselyn perusteella jokaiseen eteläpohjalaiskuntaan on nimetty lain vaatima ehkäisevän päihdetyön toimielin. Kaikkiin kuntiin on myös nimetty ehkäisevän päihdetyön koordinaattori.
Ehkäisevän päihdetyön moniammatillisia työryhmiä ja ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelmia kunnissa ollaan vielä kokoamassa. Tänä vuonna tehdään maakunnallinen ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma.
Alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa valmistellaan myös. Siihen tulee linkittymään lasten ja nuorten alueellinen hyvinvointisuunnitelma.
Pakka-päihdekyselyllä kerättiin Etelä-Pohjanmaan kuntalaisten näkemyksiä kuntien päihdetilanteesta ja riippuvuuksien hoitomahdollisuuksista 18.3.-11.4.
Kysymykset koskivat alkoholia, tupakkatuotteita, huumeita ja rahapelaamista. Lisäksi pyydettiin havaintoja alaikäisten päihteidenkäytöstä ja koronaepidemian vaikutuksesta päihteidenkäyttöön.
Alueellinen päihdekysely tehtiin nyt ensimmäisen kerran ja siihen osallistuivat kaikki EteläPohjanmaan kunnat. Kyselyyn pääsi vastaamaan kuntien, kuntayhtymien, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla olleista linkeistä.
Kyselyyn vastasi 1887 henkilöä, joista 13-18-vuotiaita oli 597. Kuntalaisten vastauksia hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan alueen ja kuntien ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä sekä huumestrategian ja toimenpideohjelman laatimisessa.
Tuloksissa yli 18-vuotiaista (n=1290) käytetään termiä aikuiset ja alle 18-vuotiaista (n=579) termiä nuoret. Tuloksista kerrotaan maakuntatasolla. Kuntakohtaiset tulokset on toimitettu kuntien ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreille.
Alaikäisten päihteiden käytön ehkäisy
Alkoholin välittämistä alaikäisille on havainnut viimeisen 12 kuukauden aikana 25 prosenttia aikuisista ja 39 prosenttia nuorista vastaajista. Tupakkatuotteiden välittämisessä vastaavat luvut olivat aikuisilla 25 prosenttia ja nuorilla 44 prosenttia.
Kyselyyn vastanneista aikuisista joka kolmas ja noin joka 10. nuori vastaaja olivat sitä mieltä, että hänen asuinalueella käytettiin liikaa päihteitä ja joka kolmas aikuinen ja nuori eivät osanneet sanoa mielipidettään tästä. Esille vastauksissa nousi se, että erityisesti huumausaineita ja alkoholia käytettiin liikaa.
Aikuisista vastaajista 13 prosentin mielestä huumausaineriippuvuuteen sai kunnassa helposti tukea ja 65 prosenttia heistä ei osannut sanoa. Nuorten vastaajista 15 prosenttia kertoi, että tukea sai helposti ja 75 prosenttia ei osannut sanoa.
Vastaukset osoittavat, että riippuvuuksien hoitomahdollisuuksista ei ole tietoa, koska yli puolet aikuisista vastaajista ei tiedä palveluista ja nuoret tietävät niistä vielä huonommin.
Aikuisista 15 prosentin kohdalla oli kysytty huumeiden käytöstä terveydenhuollon vastaanotolla ja 59 prosentin kohdalla asiaa ei kysytty. Tietoa huumeiden käytön vähentämisestä ja lopettamisesta oli annettu kuuden prosentin kohdalla ja 67 prosentin kohdalla ei.
Neljännes aikuisista vastaajista ei ollut käynyt terveydenhuollon vastaanotolla viimeisen vuoden aikana.
Nuorista 25 prosentilta oli kysytty huumeiden käytöstä ja 42 prosentin kohdalla ei kysytty. Tietoa huumeiden käytön vähentämisestä ja lopettamisesta oli annettu kymmenen prosentin kohdalla ja 54 prosentin kohdalla ei.
Kolmannes alle nuorista vastaajista ei ollut käynyt terveydenhuollon vastaanotolla viimeisen vuoden aikana.
Läheisen huumausaineiden käytöstä oli ollut huolissaan aikuisista 11 prosenttia (130 aikuista) ja nuorista neljä prosenttia (25 nuorta) viimeisen 12 kuukauden aikana. Omasta huumausaineiden käytöstä, sekä aikuisista että nuorista oli ollut huolissaan prosentti vastaajista viimeisen 12 kuukauden aikana.
