Eteläpohjalaisten kylien elinvoimaisuuden kehittämiseen on polkaistu käyntiin uusi kaksivuotinen Landemia -hanke, jonka pilottikunniksi valikoituivat eri puolilta maakuntaa Isojoki, Karijoki, Evijärvi ja Soini, sekä keskuskaupungin lähipiirissä oleva Ilmajoki.
Hankkeen koordinaattorina toimii Soinin Hautakylällä asuva Tarja Vuorinen, joka kertoo idean hankkeelle syntyneen vuosi sitten juurikin Hautakylällä. – Hankkeen tavoitteena on lisätä eteläpohjalaisen maaseudun pito- ja vetovoimaa.
– Taustalla on tieto siitä, miten moni kaupunkilainen haluaisi asua maalla. Silti maakunnan väkimäärä laski tuhannella henkilöllä yksin viime vuonna, Vuorinen toteaa ja muistuttaa, että koronapandemian myötä tutuksi tullut etätyö on luonut otollisen hetken pyrkiä pysäyttämään negatiivista väestökehitystä.
Hankkeen tavoitteena onkin alueen elinvoimaisuuden edistäminen ja uusien, pysyvien asukkaiden löytyminen. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää tietää, mitkä asiat koetaan esteeksi muuttaa maaseudulle. Mitkä ovat maallemuuton mahdollistavia tekijöitä ja mitkä suurimpia esteitä? Eteläpohjalaiset Kylät ry hakee näihin kysymyksiin vastauksia hankkeen avulla.
Landemia porautuukin näihin asioihin yhteistyössä alueen kuntien ja kylien kanssa. Hankkeella vahvistetaan pitovoima- ja vetovoimatekijöitä maallemuuton houkuttajina. Lisäksi hankkeella jarrutetaan maaltamuuttoa tutkimalla ja minimoimalla työntövoimatekijöitä.
Eteläpohjalaisten Kylien lisäksi hankkeen toisena toteuttajaorganisaationa toimii Luonnonvarakeskus Luke, jonka kautta hanke saa selkeää tutkimustietoa.
Hankkeessa mukana oleva tutkimusprofessori Hilkka Vihinen kertoo, että Etelä-Pohjanmaa on mielenkiintoinen tutkimusalue. Käynnissä on laaja työn murros etätyön lisääntymisen myötä ja on kiintoisaa selvittää, miten maakunta sijoittuu syntyvään kysyntään ja mitä ihmiset ajattelevat alueesta isoissa kaupungeissa?
Erikoistutkija Olli Voutilainen Lukesta sanoo, että tutkimuksen vaatimista kyselyistä yksityiskohtia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tavoitteena on saavuttaa tilastollisesti edustavaa tulosta. – Kohderyhmäksi valitaan niitä, joilla ei ole mitään sidettä Etelä-Pohjanmaalle, niitä, joilla aikaisemmin on ollut tänne siteitä ja sellaisia, jotka asuvat täällä tai joilla on täällä kakkosasunto.
Voutilainen lupaa, että tutkimustuloksia annetaan tiedoksi heti, kun tuloksia saadaan, jotta niiden merkitystä voidaan yhdessä pohtia. Tarja Vuorisen mukaan tulokset on myös tarkoitus jalostaa konkreettisiksi toimiksi.
Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi on ollut alusta alkaen mukana hankkeen ideoinnissa, koska väestömäärän väheneminen on todella huolestuttavaa seudulla. – Kehitystä tuskin saadaan kokonaan pysäytettyä, mutta loiventaa sitä ehkä hankkeen avulla voimme.
– On tärkeää tutkia syyt maallemuuton esteistä, tutustua muihin pilottikuntiin ja kuulla niiden hyvistä käytänteistä, Rannanjärvi sanoa ja toteaa Soinin olevan innolla mukana hankkeessa.
Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso luottaa siihen, että hankkeella aikaansaadaan tuloksia. – Nuoret eivät arvosta enää pelkästään rahan keräämistä, vaan ympäristöä ja väljää asumista. Maalla on hyvä asua, mutta palvelut pitää tuottaa niin että lapset ovat samanarvoisia asuessaan missä tahansa.
– Landemia pyrkiikin mahdollistamaan hyvän elämän maaseudulla yhä useammalle, hankekoordinaattori Tarja Vuorinen tiivistää.
Tuula Jokiaho
