MAINOS
MAINOS

Lihaperunoita, kaljavelliä ja vanhoja esineitä Ränkiviikon ohjelmassa

Lihaperunat sekä kalja- ja piimävelli maistuivat hyvin tämänkin päivän ihmisille Lehtimäen perinnepäivässä.
Laura Pajula esittelee siikkeleitä, joita ennen käytettiin käsin kylvössä kylvetyn alueen rajamerkkeinä.

Maanantaina käynnistynyt Lehtimäen Ränkiviikko on saanut liikkeelle niin oman kylän väen kuin mökkiläisiäkin.

Tänään tiistaina kokoonnuttiin Nuorisoseuran talolle, missä järjestettiin perinnepäivä. Päivässä oli tarjolla lehtimäkeläisiä lihaperunoita sekä kalja- ja piimävelliä ja salin puolella on vanhojen esineiden tunnistamista Laura Pajulan toimesta.

MAINOS

Myös niksit lehtimäkeläisten lihaperunoiden valmistamiseen oli saatu Pajulalta. – Lihaperunoita on aina tehty Lehtimäen alueella siten, että ensin keitetään lihat padassa ja ne maustetaan hyvin. Sekaan laitetaan paitsi suolaa, myös reilusti kokonaisia pippureita.

– Kun lihat ovat pehmentyneet, otetaan pippurit pois ja vasta sitten lisätään perunat, Pajula selvittää.

Sopivaa lihaa ovat kaikki sellaiset, jotka pehmenevät kohtuullisessa ajassa. Käyttää voi niin nautaa kuin possuakin tai molempia.

Kalja- ja piimävellien teko ei Pajulalle ole yhtä tuttua kuin lihaperunoiden, sillä vaikka noita molempia vellejä on Lehtimäellä paljon keitetty, niin Pajulan kodissa niitä ei pöytään tuotu, koska kukaan niistä ei tykännyt. – Olisi äiti niitä varmasti silti osannut keittää, hän arvelee.

Sen lisäksi että emännät valmistivat päivässä tarjoillut ruuat Pajulan valvonnassa, hän myös esitteli salin puolella vanhaa esineistöä, jota oli tuotu paikalle mm. häneltä itseltään kotoa kuin Urho Kariltakin.

Esillä oli mm. merkkejä, joita käsinkylvössä on käytetty kylvetyn alueen rajamerkkinä. Näitä merkkejä sanottiin Lehtimäellä siikkeliksi. Esillä oli myös separaattoreita ja kirnu, sekä monenlaista muusta entisajan käyttötavaraa.

Tuula Jokiaho

Exit mobile version