Alajärvelle viime helmikuussa perustettu lennokki- ja dronekerho RC Hietaneva ry. on saanut lennokkikentälleen virallisen päätöksen UAS-ilmatilavyöhykkeestä.
Yhdistyksen tarkoituksena on luoda, kehittää ja ylläpitää lennokkien ja droonien harrastusmahdollisuuksia jäsenilleen Alajärvellä ja sen ympäristössä.
RC Hietanevalla on oma lennokkikenttä, jota varten yhdistys on tehnyt maanomistajan kanssa käyttösopimuksen osasta Höykkylässä sijaitsevaa Hietanevan peltoaluetta.
Kerho hyväksyttiin Suomen Ilmailuliiton jäseneksi viime helmikuussa.
Yhdistyksen perustamisen taustalla ovat EU:n ilmatilavyöhykkeitä koskevat muuttuneet säädökset.
Alkuvuodesta tuli eteen tilanne, että mikäli lennokkiharrastajat haluavat sallivan UAS-ilmatilavyöhykkeen, jatkaa toimintaa Höykkylän peltokentällä ja lennättää vapaasti miehittämättömiä lennokkeja myös vastaisuudessa, täytyy hakea UAS-ilmatilavyöhyke mielellään kerhon ja Suomen Ilmailuliiton kautta.
– Ilmailuliitto hakee UAS-ilmatilavyöhykkeen Traficomilta keskitetysti. Meille tuli pieni paniikki, kun täällä ei ollut kerhoa ja lentokerhot eivät olleet kiinnostuneet meidän toiminnastamme.
– Tulimme siihen tulokseen, että perustamme niin sanotun pellonlaitakerhon. Lähetimme Patentti- ja rekisterihallitukseen yhdistyksen perustamista koskevat paperit sähköisenä hakuna.
– Prosessissa meni noin viikko ja päivä tästä, olimme Suomen Ilmailuliiton jäseniä, kertaa yhdistyksen puheenjohtaja Paavo Kujala RC Hietanevan alkuvaiheita.
Suomessa uudet sallivat UAS-ilmatilavyöhykkeet tulivat voimaan perjantaina.
Hankkeesta uutta potkua
Kun hakuprosessi saatiin tehtyä, alkoivat lennokkiharrastajat miettiä, että heillä on uutena rekisteröitynä yhdistyksenä mahdollisuus uuden toiminnan aloittamiseen.
Yhdistysaktiivit huomasivat helmikuussa, että Aisaparilla on meneillään Leader-hankkeiden haku. RC Hietanevan toimijat jättivät hankehakemuksen kentälle perustettavan pienoisinfran rakentamista varten.
Pienoisinfraan kuuluisvat siirrettävä pienoiskalustovaunu, ruohonleikkuri, aurinkopaneeli, sääasema ja latausasema sähkölennokkeja varten. Myös kenttää haluttiin kunnostaa hankkeen turvin.
– Saimme rutistettua hakemuksen suunnitelmineen ja talkootuntimäärineen helmikuun loppuun mennessä. Korjasimme hakemusta.
– Ely-keskukselta tuli vielä korjauspyyntö kesäkuussa. Ely teki nopean päätöksen, joka tuli heinäkuun alussa. Saamme kaupungilta lainan, jonka turvin saamme rakennettua pienoisinfran, teemme Aisaparille loppuraportin ja saame rahoituksen, valottaa Kujala hankkeen etenemistä.
Talkootunteja pienoisinfran rakentamiseen käytetään yli 300, joka riittää omarahoitusosuuteen.
Monipuolinen harrastus
RC Hietanevan lennokkiharrastajat ovat pääosin Alajärveltä. Mukana on alan aktiiveja Lapualta ja Vimpelistä.
Hietanevan kenttä on ollut lennokkiharrastajien käytössä kymmenkunta vuotta. Kyseiseltä peltoalueelta on erotettu noin hehtaarin kokoinen alue toimintaa varten.
Lennokkiharrastuksessa käytetään liidokkeja, jotka hyödyntävät ilmavirtauksia. Taitolennokeissa käytetään joko sähkö- tai polttomoottoreita. Kujala itse harrastaa mallilennokkeja, jotka ovat mahdollisimman tarkkoja tietyn lentokoneen näköisiä.
Mallilennokkiharrastajat pyrkivät siihen, että lennokki myös käyttäytyy samalla tavalla kuin oikea lentokone.
– Sähkölennokkien siipien kärkiväli on noin metrin. Bensamoottorilla varustetun lennokin siipienkärkiväli on yleensä reilut kaksi metriä ja moottori on samankokoinen kuin moottorisahassa:30- tai 40-kuutioinen bensamoottori on aika yleinen, selventää Kujala.
Bensalennokit painavat keskimäärin 5–15 kiloa. Moottorit ovat tehoiltaan alle kymmenen hevosvoimaa.
Lennokkeja valmistetaan myös itse tai hankitaan tehdasvalmisteisena – voi ostaa piirustukset, tai rakennussarjan ja piirustukset.
– Haastavin rakentamisen muoto on sellainen, että tehdään piirustukset itse ja myös materiaalit tehdään itse.
Sopii kaikenikäisille
Paavo Kujala kertoo aloittaneensa lennokkiharrastuksen 12-vuotiaana ja jatkaneensa sitä 16-vuotiaaksi. Hän sai uuden kipinän lennokkeihin vajaan 30 vuoden tauon jälkeen ja on ollut mukana lennokkiharrastuksessa 2000-luvulla.
– Tämä on tyypillistä harrastajille, että harrastus on elämäntilanteiden mukaan tauolla. Kun kärpänen on puraissut, siitä ei pääse eroon. Minulla on kavereita, jotka ovat aloittaneet kymmenvuotiaana ja harrastavat lennokkeja vielä eläkepäivilläkin.
Kujalalla on meneillään projekti, jossa hän on tehnyt lennokin piirustukset ja materiaalin itse. Koneen esikuvana on Suomen ilmavoimien käyttämä tähtimoottorinen VL Vihuri -harjoitushävittäjä. Sen mittakaava on yhden suhde neljään, jolloin siipien kärkiväli on 2,6 metriä.
– Olen suunnitellut tekeväni konetta neljä vuotta. Olen rakentanut konetta nyt kaksi talvea. Olen saanut Suomen ilmavoimamuseolta lentokoneen varasosakirjan, jossa on 650 sivua. Minulla on lentokoneen piirustukset sähköisenä ja piirrän niistä CAD:illä lennokin osat. Kone tehdään pitkästä tavarasta ja leikkaan osat CNC-koneella.
RC Hietanevan tavoitteena on kasvattaa harrastajamäärää Alajärvellä ja Järviseudulla. Lennokkiharrastukseen pääsee kiinni hakemalla RC Hietanevan jäsenyyttä kerhon hallitukselta.
Kesäisin on tarkoitus järjestää yksi avointen ovien päivä, jolloin yleisöllä on mahdollisuus tutustua kerhon lennokki- ja drone-harrastusmahdollisuuksiiin. Tällä hetkellä kerholla ei ole opetuskalustoa. Omat laitteet saa muutamalla sadalla.
– Harrastajilla on styroksisähkökoneita, joita saa käytettynä edullisesti ja niillä pääsee harrastuksen alkuun. Netistä löytyy simulaattoreita, joilla voi harjoitella ohjaimen käyttöä. Ohjain maksaa noin 25 euroa, vinkkaa Paavo Kujala.
Virpi Poikelin
