Neljäsosa suomalaisista pelkää myrskyjä jonkin verran
LähiTapiolan Kantar TNS:llä teetetyn kyselyn mukaan runsas neljäsosa (27 %) on kokenut myrskyjen aiheuttamia omaisuusvahinkoja. Kyse on usein ollut myrskyn takia rikkoutuneesta sähkölaitteesta (9 %), koti- tai vapaa-ajan rakennukseen myrskyn yhteydessä tulleista vaurioista (9 %) tai myrskyssä vahingoittuneesta metsästä (8 %). Poikkeuksellisen paljon omaisuutta on menetetty maatiloilla, joilla asuvista enemmistö (78 %) kertoo kokeneensa myrskyjen vuoksi omaisuusrikkoja.
LähiTapiolan kotivakuutusasiakkaille myrskyjen aiheuttamista vahingoista korvattiin vuoden 2020 aikana lähes kuusi miljoonaa euroa. Metsien myrskyvahinkoja korvattiin metsävakuutuksista noin 14 miljoonaa euroa.
– Erityisesti haja-asutusalueilla kannattaa varautua sekä sähkökatkoihin että sähkölaitteiden suojaamiseen jännitevaihteluilta, joita puiden kaatuminen sähkölinjoille myrskytilanteissa aiheuttaa. Helpoiten suojaaminen tapahtuu irrottamalla virtajohto pistorasiasta, mutta myös erillisillä ylijännitesuojilla voi ehkäistä vahinkojen tapahtumista, kertoo korvauspäällikkö Jussi Korpelainen LähiTapiolasta.
Vahinkoja sähkölaitteille
LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselyyn vastanneet suomalaiset kertovat myrskyvahinkojen olleen sähkölaitteiden rikkoutumisia, koti- tai vapaa-ajan asuntoon tulleita vaurioita tai myrskyssä vaurioitunutta metsää. Lähes 80 prosenttia maatiloilla asuvista on kärsinyt myrskyjen aiheuttamista vahingoista.
Omakotitaloissa asuvat kokevat eniten omaisuusvahinkoja myrskyistä. Kyselyn mukaan 37 prosenttia kertoo kärsineensä vahinkoja. Rivi- tai paritalossa asuvista joka viides (20 %) on kokenut myrskyn aiheuttamia omaisuusvahinkoja, kerrostaloissa tätä vähemmän (16 %).
– Myrskyn aiheuttamilta rakennusvahingoilta on vaikea välttyä, jos tarpeeksi voimakas myrsky osuu kohdalle. Piha-alueella olevan irtaimiston osalta sen sijaan voi ennakoivin suojaustoimin ehkäistä omaisuuden rikkoutumisen myrskytilanteessa.
Kaupungeissa ei
pelätä myrskyjä
Neljäsosa (25 %) suomalaisista kertoo pelkäävänsä tai olevansa jonkin verran huolissaan myrskyistä, 41 prosenttia vastaajista ei koe kovinkaan paljon huolta myrskyistä. Keskimääräistä hieman useampi taajaan asutuissa (37 %) tai maaseutumaisissa kunnissa asuvista (37 %) pelkää niitä.
Pääkaupunkiseudulla asuvista noin neljännes (24 %) kertoo pelkäävänsä jonkin verran myrskyjä. Naisista hiukan useampi kuin miehistä pelkää myrskyjä. Eri ikäryhmistä 65 vuotta täyttäneet (42 %) ja 45–54-vuotiaat (34 %) pelkäävät myrskyjä eniten.
– Myrskytilanteissa aiheutuu Suomessa onneksi verrattain vähän henkilövahinkoja. Kaikilta omaisuusvahingoilta etenkään myrskyjen kohdalla ei voi ennakoivin toimin välttyä, mutta osana ennakointia kannattaa tarkistaa vakuutusturvan laajuus. Aivan valtaosaan omaisuusvakuutuksista sisältyy myrskyturva, mutta aika ajoin kannattaa tarkistaa myös esimerkiksi se, että kaikki rakennukset on vakuutettu, Korpelainen muistuttaa.
Maatalossa asuvat pelkäävät myrskyjä keskimääräistä enemmän. Heistä 53 prosenttia pelkää niitä ainakin jonkin verran. Yli puolet (58 %) maatilalla asuvista on kokenut myös metsään kohdistuneita myrskyvahinkoja.
