Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vaatii toimia syyslukukauden alkaessa covid-19-pandemian neljännen aallon varjossa. Valtuutettu on lähettänyt avoimen kirjeen, jossa hän ilmaisee huolensa lasten ja nuorten jättämisestä viimeiseksi rokotusjärjestyksessä. Hän vaatii poliittisia päättäjiä, viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä parantamaan terveysturvallisuutta kouluissa.
– Herkästi tarttuvat virusmuunnokset herättävät pelkoa. Samalla kiihtyy keskustelu lasten ja nuorten roolista tartuntaketjuissa. Julkinen puhe nuorten tartuntaketjuista ja käyttäytymisestä on ollut omiaan leimaamaan lapset ja nuoret, jotka tietoisen strategisen valinnan tuloksena on jätetty viimeisiksi rokotusjärjestyksessä, muistuttaa Pekkarinen.
Nuorimmista ikäluokista valtaosa on vailla ensimmäistäkään rokotusta. Lapsiasiavaltuutettu ilmaisi jo huhtikuussa ihmetyksensä 16–20-vuotiaiden rokottamisesta viimeisinä ja on tuoreessa lausunnossaan kannattanut rokotusten laajentamista koko 12–15-vuotiaaseen lapsiväestöön. Lisäksi viruksesta, sen torjunnasta ja rokotuksista tiedottaminen lapsille ja nuorille on ollut sattumanvaraista tai olematonta.
Taudin vaikutuksia
lapsiin ei tunneta
Covid-19-pandemiassa on kyse yleisvaarallisesta tartuntataudista, jonka kaikkia vaikutuksia lapsiin ei tunneta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24. artiklassa turvataan erikseen lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jonka toteutuminen on välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta. Näitä muita oikeuksia ovat esimerkiksi lapsen oikeus kehittymiseen, läheisiin ihmisiin, koulutukseen, osallistumiseen, virkistäytymiseen, vapaa-aikaan ja leikkiin. Lapsen oikeudet ovat jakamattomat. Tämä tarkoittaa sitä, että ne kaikki ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia.
– Vaikka taudinkuva on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä, covid-19-viruksen ja sen muunnosten aiheuttamia sairauksia on seurattava tarkasti. Mahdollisiin haittoihin on reagoitava nopeasti, Pekkarinen vaatii.
Lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa varotoimien suhteuttamista riskeihin. Suomalaislasten todennäköisyys vahingoittua vakavasti, vammautua pysyvästi tai menehtyä on huomattavasti todennäköisempää esimerkiksi tie- tai vesiliikenteessä.
– Emme kuitenkaan kiellä lasten liikkumista, vaan pyrimme erilaisin varotoimenpitein tekemään siitä turvallisempaa, huomauttaa Pekkarinen.
Terveysturvallinen
koulunkäynti tavoitteena
YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lapsen oikeus terveyteen korostuu pandemian torjunnassa, mutta muita lapsen oikeuksia saa rajoittaa vain välttämättömissä määrin suhteessa terveyden suojelemiseen. Oikeus saada peruskoulutus todetaan niin lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen perustuslaissa. Etäopetusta tulisi järjestää vasta viimesijaisena keinona tautitilanteen sitä vaatiessa.
Jotta lähiopetus voitaisiin toteuttaa turvallisesti, tulisi suomalaisissa kouluissa pikimmiten omaksua WHO:n julkaisemat tuoreet suositukset koulunkäynnin järjestämisestä covid-19-pandemiassa. WHO suosittelee muiden muassa kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian laatimista ja myös riskienhallintatoimenpiteiden jatkuvaa arviointia ja tarvittaessa tehokasta toimeenpanoa. Keinovalikoimaan kuuluvat muiden muassa kontaktien rajoittaminen, hengityssuojainten käyttö, tilojen ja toimintojen sulkeminen, ryhmäkokojen pienentäminen ja ilmastoinnin tehostaminen.
Lapsiasiavaltuutettu huomautti pandemian alkuvaiheessa, että uhraukset, joita lapset ja nuoret ovat tehneet vanhempien ikäluokkien ja riskiryhmien suojaamiseksi, on syytä muistaa jatkossa.
– Nyt on lasten ja nuorten vuoro saada osakseen suojelua. Tämä edellyttää vastuullista käyttäytymistä ja annettujen suositusten noudattamista erityisesti aikuisilta, jotka voivat omalla käytöksellään torjua tehokkaasti pandemian leviämistä.
