Kunnat voivat aloittaa kaikkien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotukset ensi viikolla. Valtioneuvosto muutti koronarokotuksia koskevaa asetusta torstaina. siten, että rokotuksen voivat Suomessa vastedes saada kaikki 12 vuotta täyttäneet. Asetus tulee voimaan tulevana maanantaina. Aiemmin koronarokotetta tarjottiin vain 12–15-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.
Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten nuorten rokotukset järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.
– Kunnat tiedottavat, milloin kaikkien 12–15-vuotiaiden rokotukset alkavat ja mistä rokotuksen voi saada. Periaatteessa rokotukset voidaan aloittaa heti maanantaina, mutta käytännön järjestelyt voivat toki viedä kunnissa hetken, sanoo asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner THL:stä.
Nuorten ja heidän läheisten säsuoja
Ottamalla rokotuksen nuori voi suojata sekä itseään että lähipiiriään koronavirustaudilta ja etenkin sen vakavalta muodolta. Vaikka terveet nuoret harvoin sairastuvat vakavaan koronatautiin, sairaalahoitoa vaativa taudinkuva, oireiden pitkittyminen tai jälkitaudit ovat myös nuorilla mahdollisia.
– Rokotuksilla voimme ehkäistä sitä, että tarvitsemme uusia koronarajoituksia. Nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi olisi tärkeää vähentää erityisesti juuri nuorten koulunkäyntiin, harrastustoimintaan ja muihin kohtaamisiin kohdistuvien rajoitusten tarvetta, Scherleitner toteaa.
12–15-vuotiaille voidaan tarjota Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta tai Modernan Spikevax-rokotetta. Niillä molemmilla on ehdollinen myyntilupa tämän ikäisten rokottamiseen. Lähiviikkoina Comirnartya saapuu maahan noin 200 000 annosta enemmän kuin aiemmin oli tiedossa.
– Saapuvista määristä riittää rokotteita hyvin sekä 12–15-vuotiaille että tätä vanhemmille. Odotettavissa on, että koko väestön rokotustahti pysyy edelleen hyvänä, Scherleitner sanoo.
Sekä Comirnaty että Spikevax ovat mRNA-rokotteita, jotka suojaavat hyvin koronavirustaudilta ja erinomaisesti sen vakavilta muodoilta. Myyntilupaa edeltävissä tutkimuksissa rokotteiden haittavaikutukset olivat nuorilla samankaltaisia kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Yleisimmät havaitut haitat olivat lieviä ja ohimeneviä, kuten pistoskohdan kipu ja punoitus, päänsärky ja kuume. mRNA-rokotteen saaneilla on havaittu erittäin harvinaisena haittavaikutuksena sydänlihaksen tai sydänpussin tulehduksia. Tapauksia on havaittu erityisesti nuorilla miehillä toisen rokoteannoksen jälkeen, ja oireet ovat alkaneet 14 päivän sisällä rokotuksesta. Oireet ovat valtaosassa tapauksia olleet samoja kuin sydänlihastulehduksissa yleensä, ja potilaat ovat toipuneet hyvin. THL ja Fimea selvittävät parhaillaan, kuinka yleisiä nämä tulehdukset ovat rokotetuilla ja rokottamattomilla Suomessa.
Alaikäisellä päätäntävaltaa
Alaikäinen voi itse päättää koronarokotteen ottamisesta, jos terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan. Lapsen itsemääräämisoikeudelle ei ole laissa ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Näin toimitaan myös muiden rokotteiden kohdalla.
Jos nuori ei ole kykenevä päättämään hoidostaan itse, rokotuspäätökseen tarvitaan huoltajien suostumus. Näissä tilanteissa suostumuksen pyytää rokotuksia järjestävä kunta. Koronarokotus on kaikille vapaaehtoinen ja maksuton.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää kansalaisille avoimen yleisötilaisuuden lasten koronarokotuksista torstaina 12.8. kello 17.30–18.30. Verkossa pidettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat alustavat aiheesta ja vastaavat yleisön ennakkoon lähettämiin kysymyksiin.
