Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta kokoontui 19.8. puheenjohtajansa aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkisen johdolla.
Tilannekuva päivitettiin jälleen koronan ja muiden ajankohtaisten havaintojen osalta.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi kertoi valmiustoimikunnalle varautumisen elintärkeästä perustasta eli kriisilainsäädännöstä ja johtamisesta.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Pukkinen antoi valmiustoimikunnalle ajankohtaiskatsauksen epidemiatilanteesta ja esitteli tiivistetysti aluehallintoviraston Länsi- ja Sisä-Suomen alueelle heinäkuun lopusta lähtien tehdyt koronarajoituspäätökset.
– Alkukesällä tilanne oli vielä hyvä, ei ole enää, totesi Pukkinen. Positiivisena signaalina hän piti kuitenkin rokotusten etenemistä ja etenkin sitä, että 12-15-vuotiaiden koululaisten rokottaminen on lähtenyt hyvin käyntiin myös Länsi- ja Sisä-Suomen alueella.
Ylijohtaja Pukkinen toi esille myös ikävänä disinformaatioilmiönä tapauksen, jossa aluehallintoviraston virkamiehen sähköpostiviesti oli liitetty rokotevastaiseen sanomaan ja tätä väärennettyä viestiä oli levitetty ainakin Pirkanmaalla.
– Kenen intressissä tällainen toiminta on, hän kysyi ja painotti, että väärän tiedon levittämiseen on syytä varautua. – Aluehallintovirasto on jo osaltaan selkeästi viestittänyt, ettei ole millään lailla osallinen tällaiseen disinformaatioon.
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen kertoi ajankohtaisesta koronatilanteesta sekä sen taustoista ja erityispiirteistä. Suomen nykyinen koronaepidemian 4. aalto on pitkälti deltavariantin aiheuttama ja se leviää aikaisempia virusmuunnoksia tehokkaammin, nyt etenkin nuorten ja rokottamattomien keskuudessa.
Rahkonen painotti, että täysi toisen annoksen rokotussarja Suomessa käytössä olleilla rokotteilla antaa hyvän suojan myös deltavariantin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan ja vähentää siten sairaalahoidon tarvetta. Samoin hän alleviivasi hyvää käsihygieniaa, maskien käyttöä ja turvavälien noudattamista etenkin sisätiloissa kamppailussa viruksen leviämistä vastaan.
Kriisilainsäädäntö, toimivaltuudet ja johtaminen varautumisen peruskivinä – yhteispelin on toimittava tositilanteessa
Pitkään kriisi- ja valmiuslainsäädännön opetuksen ja tutkimuksen piirissä toiminut Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi esitelmöi valmiustoimikunnalle kriisilainsäädännöstä, varautumisesta ja johtamisesta.
Hän painotti esityksessään sitä, että kriisitilanteessa lailliset toimivaltakysymykset tulee hallituksella ja viranomaisilla olla selvillä, mikäli suorituskyky halutaan pitää hyvällä tasolla.
Kriisissäkin kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia tulisi rajoittaa mahdollisimman vähän ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus pitää turvata oloissa kuin oloissa. Hän alleviivasi sitä, että lainsäädäntö pitää olla kirjoitettu niin, että kriisitilanteessa löytyy tarvittavaa joustavuutta toimintaan. Oikeudellisen ja poliittisen kontrollin pitää säilyä.
Professori Nurmen mukaan nykyisin korostuu etenkin tietotekniikan keinoin häirintä, samoin hybridivaikuttaminen ja disinformaation levittäminen. Tahallaan aiheutettuja häiriöitä voi olla vaikea erottaa onnettomuuksista.
Olennaista on se, miten yhteiskunnan eri toimijat pelaavat yhteen ja miten hyvin esimerkiksi yksityisen ja kolmannen sektorin antama tuki saadaan kriisissä käyttöön. Hyvin tärkeää on etukäteinen suunnittelu-, harjoittelu- ja koulutustoiminta. Myös korona-ajan kokemuksista – onnistumisista ja epäonnistumisista – tulee ottaa oppia.
– Viranomaisten toimintakyvyn välttämätön pohja kaikissa tilanteissa on selkeästi määritellyissä ja riittävissä toimivaltuuksissa. Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa nämä joutuvat erityisesti koetukselle, tiivisti johtaja Nurmi esityksensä.
Kansalaispulssi 24. kierros – poimintoja
Johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi valmiustoimikunnalle Kansalaispulssin tuoreen kyselyn keskeisistä havainnoista. Ikävämpinä huomioina todettiin, että yleinen huolestuneisuus koronaan liittyen on hieman voimistunut, myös huoli terveydenhuollon kantokyvystä ja epävarmuus koronatilanteen kestosta oli kasvanut. Samoin nuoret kokevat stressiä yhä selvästi enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät.
Tyytyväisyys viranomaisten viestintään on hieman laskenut aiemmasta (55 %>> 52%), eniten laskua oli tullut reagoinnin nopeudesta (49% >>41%).
Ihmisten käyttäytymisessä ei ole havaittavissa muutoksia viime kierroksiin nähden, eli huonontunut koronatilanne ei näy tuloksissa kansalaisten terveysturvallisempana toimintana.
Sen sijaan selvästi myönteisenä kyselytuloksena Wiikinkoski toi esille sen, että lähes neljä viidestä vanhemmasta suhtautuu positiivisesti lastensa koronarokottamiseen.
Ajankohtainen turvallisuustilanne – kiihtynyt koronatilanne huolestuttaa
Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta toteaa aluehallintoviraston tavoin, että tautitilanne on huonontunut merkittävästi useammassa alueen sairaanhoitopiirissä ja rajoitusmääräyksiä on näissä jouduttu vastaavasti tiukentamaan.
Ikävinä ja huolestuttavina havaintoina valmiustoimikunnan kokouksessa nousivat esiin mm. nuorison aggressiivinen käyttäytyminen ja tottelemattomuus Pohjanmaan poliisia kohtaan sekä Kansaneläkelaitoksen virkamiehiin kohdistuva lisääntynyt epäasiallinen käyttäytyminen ja jopa uhkailu.
Valmiustoimikunta korostaa, että jokaisen on omalta osaltaan erittäin tärkeää jaksaa noudattaa voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia epidemian selättämiseksi. Viranomaisten suorituskyky ja valmiuden taso on pystytty pitämään korkeana.
