Elokuun alku näytti sadonkorjuun osalta hyvältä Etelä-Pohjanmaalla. Puidut kasvustot olivat kuivia ja kuivauskustannukset pysyivät kurissa.
Kuun puolivälin aikoina säätila muuttui epävakaiseksi ja sadetta on saatu elokuun aikana yli sata milliä, joka on elokuulle paljon. Sadonkorjuu onkin tämän vuoksi edennyt verkkaisesti ja sadon laatu on heikentynyt.
Syyskuulle käännyttäessä säätila näyttää lämpimältä ja poutaiselta, joten puinnit vilkastuvat viikonlopun aikana maakunnassamme. Nyt on tärkeää, että valmiit kasvustot saataisiin nopeasti pois pellolta.
Nurmet ovat pystyneet hyödyntämään sateet ja nurmen kasvu näyttää kolmossadon osalta hyvältä. Perunalle ja sokerijuurikkaalle myös sateet auttavat. Niiden nostotyöt ovat alussa.
Viljat ja rypsi
Viljojen puinteihin päästiin jo elokuun alkupuolella. Syysrypsiä puitiin jo heinäkuussa, mikä on ennätysaikaisin alueellamme. Syysviljoista rukiilla on saatu pääosin hyviä satoja. Myös syysvehnällä sato on ollut pääosin hyvä.
Syysviljoilla talvehtiminen onnistui erittäin hyvin tänä vuonna. Syysviljojen hehtopainot ovat olleet hyvällä tasolla ja laatu muutenkin on ollut hyvä. Syysviljaa on kylvetty hyvin ja jos säätila pysyy poutaisena syyskuulla, syysviljoja tullaan kylvämään paljon tänä syksynä. Myös vähemmän viljeltyjä syysöljykasveja on kylvetty maakunnassa paljon.
Puinneissa Kyrönmaalla ollaan pisimmällä. Siellä puinneista on tehty puolet. Sato jää tänä vuonna keskimääräistä heikommaksi niin laadun kuin määrän osalta. Erityisesti ohran sato on vaihdellut paljon. Kokonaisuutena satotaso ohralla jää keskimääräistä selkeästi heikommaksi.
Maakuntamme tunnetaan ohran tuotannosta ja alueellamme ohraa käytetään paljon. Tämä tarkoittaa, että pulaa voi tulla ohrasta ennen seuraavaa satokautta. Kaura on myös kärsinyt helteestä. Satotaso on ollut keskimääräistä heikompi, mutta laatutiedoissa on ollut käänne alun heikosta parempaan.
Kevätviljoista vehnästä korjataan keskimääräinen sato. Sateinen säätila muuttuu nyt lämpimämmäksi ja onkin tärkeää, että jo valmistuneet viljat saataisiin puitua pois.
Nurmet
Nurmet ovat lähteneet uudelleen kasvamaan sateiden myötä. Osa tiloista otti koko vuoden rehun ensimmäisestä sadosta, mutta on tiloja, joilta rehua vielä puuttuu. Näillä näkymin kolmannesta sadosta pitää tulla vielä rehua, jotta tiloilla riittää rehua vuoden tarpeisiin.
Kolmannen sadon korjuu menee syyskuun puoleen väliin. Toinen sato oli harvinaisen heikko lähes kaikilla tiloilla. Monella tilalla toinen sato tehtiin myöhään ummikoiden ja nuorkarjan rehuksi. Osa on korjannut kakkossadon vasta elokuussa ja osalla se on vielä korjaamatta.
Heinäkuussa korjatut kasvustot alkavat pikkuhiljaa olla niittokunnossa. Syksyn kasvustot vanhenevat hitaasti, tärkeintä on tarkkailla kasvuston alaosaa. Kun tyvessä alkaa olla kuollutta ja tautien vaivaamaa massaa, on rehuntekoon parasta alkaa välittömästi.
Syyssato niitetään pitkään sänkeen. Juolavehnä on hyötynyt kuivasta kesästä ja nurmen heikosta kasvusta. Juolavehnän torjunta tehtävä kunnolla kasvustojen uudistamisen yhteydessä.
Peruna
Perunoilla mukulasato on jäämässä kuuman ja kuivan sään vuoksi pieneksi. Sateet tulivat liian myöhään, joten keskimääräisestä sadosta näytetään jäävän E-P:n alueella keskimääräistä pienemmäksi. Erityisesti aikaiset lajikkeet näyttävät kärsineen kuivasta säästä.
Maalajilla on tänä vuonna ollut suuri merkitys kosteuden ylläpitämisen kannalta. Tällä hetkellä tärkkelysperunan siemeniä on nostettu, mutta päällisin puolin nostot alkavat syyskuun puolivälistä eteenpäin. Mukuloissa on kasvuhalkeamia sekä rupea vaihtelevasti.
