Kyselyn mukaan noin puolet Etelä-Pohjanmaalla asuvista on ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirvieläimen kanssa. Syksyllä hämärä ja liukkaus lisäävät onnettomuuden riskiä.
Alajärvellä ja Vimpelissä hirvieläinkolareiden määrä pieneni vuonna 2020, Lappajärvellä pysyi edellisvuoden tasolla ja Soinissa hieman lisääntyi.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 14000 riistaeläinonnettomuutta ja tämän lisäksi noin 4000 liikennevahinkoa porojen kanssa, selviää Tilastokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tilastoista.
Eläinkolariin voi joutua kuka tahansa, mutta riski siihen, mihin eläimeen törmää, vaihtelee eri puolilta maata. Etelä-Pohjanmaalla korostuu peura- ja kauriskolareiden riski.
– Kyselyn mukaan vain puolet alueemme asukkaista on täysin välttynyt liikenteen vaaratilanteilta eläinten kanssa. Meillä näkyy erityisesti viime vuosina nopeasti kasvanut valkohäntäpeura- ja metsäkauriskanta, mutta toki teillämme liikkuessa voi tulla törmäys myös hirven kanssa. Suuri kolaririski on tyypillisesti siellä, missä on paljon liikennettä ja eläimiä, kertoo maatilaneuvoja Jarmo Ojajärvi LähiTapiola EteläPohjanmaalta.
Kolarin riski kasvaa syksyllä
Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilasto avaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden, hirvien, metsäpeurojen, villisikojen ja kuusipeurojen kanssa sattuneiden kolareiden määrää. Valtaosa törmäyksistä tapahtuu yleisten hirvieläinten eli valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa.
Hirvikolareiden määrä on ollut Suomessa viime vuosina laskussa, mutta samaan aikaan peura- ja kaurisonnettomuuksien määrä on kasvanut. Samansuuntaista kehitys on LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan alueella.
Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan kunnissa tapahtui viime vuonna kaikkiaan 69 valkohäntäpeura-, 166 metsäkauris- ja 92 hirvionnettomuutta. Jos Suomen kunnat laittaa järjestykseen niissä sattuneiden hirvikolareiden määrän mukaan, lähes kymmenen kärkeen, sijalle 11. nousi Kurikka.
Tilastokeskuksen mukaan Kurikassa kirjattiin vuonna 2020 kaikkiaan 53 tieliikenneonnettomuutta hirvieläimen kanssa, Kauhajoella 49 ja Seinäjoella 37. Seinäjoen hirvieläinonnettomuuksien lukumäärä pienentyi yli kolmanneksella vuoden 2019 määrästä, joka oli 62.
Alajärvellä hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin 22 kappaletta vuonna 2020, kun luku vuotta aiemmin oli 25.
Osapuolina näissä oli hirviä kuusi (8) kpl, metsäpeuroja kolme (2) kpl, valkohäntäpeuroja kolme (1) ja metsäkauriita kymmenen (14) kappaletta. Suluissa vuoden 2019 luvut.
Lappajärvellä hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin seitsemän vuonna 2020, kun luku vuotta aiemmin oli kuusi kappaletta. Osapuolina näissä oli hirviä yksi (3), metsäpeuroja kaksi (1) ja metsäkauriita neljä (2).
Vimpelissä hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin kolme vuonna 2020, kun luku vuotta aiemmin oli viisi kappaletta.
Osapuolina näissä oli hirviä yksi (2), valkohäntäpeuroja yksi (0) kpl ja metsäkauriita yksi (2).
Soinissa hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin neljä kertaa vuonna 2020, kun luku vuotta aiemmin oli vain yksi.
Osapuolina näissä oli hirviä kaksi (0), valkohäntäpeuroja yksi (0) kpl ja metsäkauriita yksi (1).
– Tien varressa on nykyisin myös peuroista ja kauriista varoittavia liikennemerkkejä. Suosittelen suhtautumaan niihin vakavuudella, sillä vaikka törmäys ison hirven kanssa todennäköisemmin johtaa loukkaantumisiin, myös peura- tai kauriskolareissa tulee vuosittain kymmeniä henkilövahinkoja.
– Myös eläinten tähden toivoisi, että kolareilta vältyttäisiin, sanoo Ojajärvi.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu tilastojen valossa eniten loka-marraskuussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että syksyllä eläimet aktivoituvat kiiman ja talvilaitumille siirtymisen takia, mutta samaan aikaan myös metsästäjät ajavat niitä liikkeelle. Syksyllä myös ajokeli heikkenee, ja kolareiden riski kasvaa pimeyden, sateiden ja liukkauden takia.
– Eläinkolari tulee aina yllätyksenä, mutta siihen voi koettaa varautua tarkkailemalla tienpientareita ja alentamalla ajonopeutta. Hämärässä ajaessa kannattaa myös käyttää kaukovaloja, jolloin eläimen voi erottaa loitompaa, sanoo Ojajärvi.
