Keitele Forest Group juhlii tänä vuonna neljää vuosikymmentään. Tasavuosikymmenten juhlinta alkoi lokakuun puolivälin paikkeilla Kemijärveltä ja perjantaina oli vuorossa Alajärvi. Juhlallisuudet huipentuvat marraskuussa Keiteleellä. Palotorilla juhlapäivän ohjelmaan kuului yritysesittelyä, juhlapuhe, yhteistyökumppaneiden tapaamista ja kisailua.
Tapahtumaa on mietitty keväästä lähtien. Projektipäällikkö Kimmo Viitamäki kertoo, että koronatilanteen hieman helpotettua päätettiin järjestää kiertuetyyppinen road show. Pääpaikkakunnilla eli Kemijärvellä, Alajärvellä ja Keiteleellä järjestetään isommat tapahtumat ja noin kymmenellä paikkakunnalla hakkuunäytökset. Alajärvellä on ollut tarjolla 400 annosta lohikeittoa sekä kakkukahvit.
Palotorilla järjestettiin sahauskilpailu, jossa tavoitteena oli sahata 140 gramman siivu koivukuidusta. Alajärveläinen Kaarina Höykinpuro oli liikkeellä varmalla otteella. Hänen tuloksensa oli 120 grammaa.
– Minulla on metsää, olen ostanut sitä eläkkeelle jäätyäni. Kuusi vuotta sitten istutin 2 500 kuusentainta Vimpelissä. Naisten metsäkurssilla kävin kymmenen vuotta sitten. Hoidan itse metsää jonkin verran tekemällä pieniä raivauksia. Klapit pilkon itse. Metsässä liikun muutenkin. Omassa metsässä on hyvät puolukka- ja mustikkamaastot.
Tietoiskuja ja hakkuunäytöksiä
Keitele Forest Group osti Myllyahon saha-alueet omistukseensa syksyllä 2013, jonka jälkeen toimintaa on lähdetty viemään eteenpäin. Joulukuussa 2013 toimintansa aloittanut saha työllistää 70 henkilöä. Lisäksi ammattilaisia työllistyy esimerkiksi hankintaorganisaation jäseninä ja hakkuukoneenkuljettajina.
– Koko yhtiön työllistävä vaikutus Suomessa on 1 600 henkeä, joista neljäsosa työskentelee Etelä-Pohjanmaan alueella, kertoo hankintaesimies Mikko Annala.
Tapahtumavieraille on tarjoutunut myös mahdollisuus käydä seuraamassa hakkuunäytöksiä. Hakkuunäytösten erikoisuus on striimaus, jonka kautta hakkuunäytöksen seuraajat ovat päässeet näkemään hakkuutyömaalla työskentelyä hakkuukoneenkuljettajan näkökulmasta. Palotorilla oli Keiteleen lisäksi sekä Ponssella että Alajärven Ankkureilla omat esittelypisteensä. Ponsse toi Alajärvelle Ponsse Ergo -hakkuukoneen, joka jatkaa Alajärveltä matkaa kohti Saksaa.
Puu uudessa nosteessa
Keiteleen Alajärven sahan puumateriaali tulee Etelä-Pohjanmaalta sekä osasta Keski-Suomea, Pirkanmaan puolelta ja Pohjanmaan rannikolta. Sahaliikennetoiminnan johtaja Matti Kylävainio näkee Keitele Forest Groupin tulevaisuudennäkymät valoisana – kuten koko puutuoteteollisuudessa.
– Puu on positiivisessa nosteessa rakennusmateriaalina. Se nähdään ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillitsemisasioihin ja sillä pystytään tarjoamaan ratkaisuja siihen, että saadaan hiilensidontaa lisättyä rakennuksissa.
Puun nostetta edesauttaa Kylävainion mukaan useamman tekijän summa. Ilmastoasiat ovat tapetilla ja vaikuttavat puun suosioon.
– Rakennusmateriaalipäätös on sellainen, jonka yksittäinen ihminen voi omalta osaltaan tehdä, esimerkiksi rakentamalla talonsa puusta – oli se sitten hirsitalo tai CLT-elementtitalo tai sitten rankarakenteisena puurunkoisena talona. Puutuoteteollisuus on myös pystynyt tarjoamaan parempia ratkaisuja, hyvänä esimerkkinä vaikka CLT-pohjaiset ratkaisut, ristiinlaminoitu puu, joilla voidaan arkkitehdeille antaa tiettyjä mahdollisuuksia toteuttaa näyttävämpiä puurakenteita.
Erikoisosaamista Alajärveltä
Keiteleen Alajärven sahalle tulevat tukit lajitellaan sen perusteella, mistä osasta runkoa se on. Latvatukit, välitukit ja tyvitukit lajitellaan eroon toisistaan röntgenillä ja sen perusteella päätetään, mitä niistä sahataan.
– Pienoksaiset tyvitukit sahataan aika pitkälti meidän oman jatkojalostuslaitoksen käyttöön ja josta tehdään pääosin rakenneliimapuuta Japaniin pääasiassa. Välitukeista tehdään ikkunateollisuuden komponentteihin menevää raaka-ainetta. Latvapuut menevät enemmän sisustustuotteisiin ja Latvapuista jatkojalostetaan esimerkiksi terassilautoja ja ulkoverhoustuotteita.
Alajärvellä Keitele on elänyt vahvan kasvun aikaa. Alajärvellä toteutettiin iso investointiohjelma vuonna 2018–2020. Yli 50 miljoonan euron investoinnilla Alajärvelle saatiin koko Suomen nykyaikaisin sahalaitos.
– Tukkipuun menekki on tasaista ja työllisyys on tasaista. Tavoitteena on suhdanteista riippumatta toimia täysillä. Ihmisten ei tarvitse pelätä lomautuksia tai irtisanomisia. Koko 40 vuoden toiminnan aikana yhtiö ei ole joutunut lomauttamaan työntekijöitään, kertoo Matti Kylävainio.
Virpi Poikelin
