Alajärvelle rakentuvan Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueen rakennustyöt ovat vauhdissa metsänraivauksen ja huoltorakennusten rakentamisen osalta. Alueelle kohoaa kaikkiaan 36 tuulivoimalaa, eli näiden kahden tuulipuiston kokonaisuus on valmistuessaan yksi Suomen suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista.
Tuulipuiston koko on Möksyn osalta noin tuhat ja Louhukankaan 1600 hehtaaria. Näillä alueilla on 50-60 maanomistajan metsiä.
Ilmatar on kehittänyt Alajärven hanketta pitkäjänteisesti vuodesta 2012 lähtien. Tämän lisäksi Ilmatar tulee myös omistamaan tuulipuistot ja vastaamaan niiden operatiivisesta toiminnasta koko niiden 35 vuoden elinkaaren ajan, mikä on tuulivoima-alalla harvinaista. Pitkäjänteinen sitoutuminen hyödyttää kaikkia osapuolia.
Hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen Ilmatar Energy Oy:ltä kertoo, että Ilmattarella on hankekehityksessä paljon muitakin tuulipuistoja, ja näissä kehitysvaiheen kohteissa on suunnitteilla yli 500 tuulivoimalaa.
Esimerkiksi Kuortaneella käynnistyi syksyllä jopa 37 voimalaa käsittävän Napalankallioiden – Hietaharjunkankaan tuulipuiston kaavoitus. Ilmattarella on myös esiselvitysvaiheessa uusia Alajärvelle sijoittuvia pienempiä tuulipuistoja.
– Tulemme järjestämään näiden suunnittelualueiden maanomistajille suunnattuja tilaisuuksia talven aikana. Teknologian kehittymisen myötä myös voimalamäärältään pienemmät tuulipuistot ovat kannattavia toteuttaa ja Alajärven etuna on hyvä sähkönsiirtokapasiteetti.
Nyt alkaviin suunnittelukohteisiin rakentuu todennäköisesti nimellisteholtaan yli seitsemän megawatin voimaloita, sillä teknologian kehitys on ollut nopeaa.
Myös Alajärven kaupungille nyt käyntiin lähtenyt hanke on merkittävä. Tuulivoimalat tulevat tuottamaan sähköä enemmän kuin on koko Alajärven vuosittainen sähkönkulutus.
Tuulipuiston rakentaminen tietää investointeja myös Fingridin Möksyn asemalle. Asemaa laajennetaan, jotta sen kautta voidaan jatkossa siirtää tehokkaasti tuulivoimaa Suomen kantaverkkoon ja edelleen sähkön loppukuluttajille.
Ilmatar Energyn projektipäällikkö Niklas Löf kertoo, että tuulipuiston osalta eri vaiheiden rakentaminen on kilpailutettu ja maanrakennuksen, tuulivoimaloiden pohjien ja teiden urakoitsija on Keski-Suomen Betonirakenne.
Lisäksi alueella urakoi Infratiera, joka toimii hankkeessa pääurakoitsijana sähköasemien ja voimajohdon rakentamisessa. – Lisäksi toimimme aliurakoitsijana 110 kV maakaapeloinnissa ja puistojen 30 kV maakaapeloinnissa. Kyseinen hanke on Infratieran historian suurin kokonaisuus, kertoo projektipäällikkö Erkki Pusa.
Infratieran tehtävät alueella kestävät maaliskuulle 2023 asti, jolloin sähköasemat on tarkoitus liittää siirtoverkkoon.
– Hyödynnämme koko urakan keston ajan alueen majoituspalveluita, enimmillään meillä on työmaalla noin 14 omaa henkilöä. Lisäksi käytämme laajasti paikallisia palveluita mm. maansiirtourakoitsijoita, kuljetuspalveluita, materiaalintoimittajia ja muita urakoitsijoita.
Huoltorakennuksen urakan kohteessa toteuttaa Rakennusliike Mikko Ranta Oy Alajärveltä.
Paikallinen metsänhoitoyhdistys sai näiden kilpailutusten kautta myös oman, kaikkien aikojen suurimman urakkansa, kun se urakoi loppuvuoden aikana Keski-Suomen Betoinirakenteelle puuston ja hakkuujätteiden poiston.
Työt ovat alueella alkaneet lokakuun puolivälissä ja valmista tulee olla vuoden loppuun mennessä. Työtä tehdään viiden koneen ja muun kuljetuskaluston sekä kahden metsurin voimin.
– Kone- ja metsurityönä sekä toimihenkilötyönä tämä on metsänhoitoyhdistykselle satojen tuhansien eurojen arvoinen urakka. Teemme hakkuita tai raivauksia noin sadan hehtaarin toiminta-alueella, jossa on lähes sata erilaista työkohdetta, kertoo toiminnanjohtaja Arto Alanen Suomenselän Metsänhoitoyhdistyksestä.
Maanomistajalle uudenlaista tuottoa
Tuulivoimarakentaminen tarjoaa maanomistajalle aivan uudenlaista tuottoa metsästään ja sen lisäksi maanomistaja hyötyy uusista, hyväkuntoisista teistä, joita alueelle rakennetaan.
– Voimala-alueen ulkopuolinen metsä jää aivan normaalisti metsätalouden käyttöön, Alanen kertoo. Perinteisen metsätalouden rinnalle tuulivoimasta saatava tuotto tarjoaakin metsänomistajalle uutta tuottoa ja metsien uuden käyttömuodon.
Yksi alueen suurimmista metsänomistajista on Möksyn Yhteismetsä, jonka puheenjohtaja Kari Natri Lapualta kertoo, että osakkaita yhteismetsässä on tällä hetkellä kaikkiaan yhdeksän. Yhteismetsän alueelle tulee kaikkiaan kuusi tuulimyllyä.
Asiaa on osakkaiden kesken keskusteltu jo vuodesta 2014, jolloin myös Ilmattarelta saatiin aiheesta tarkempi selvitys. Kokousten jälkeen päätettiin maiden 35-vuotisesta vuokraamisesta tarkoitukseen.
– Asia oli tuolloin vielä uutta ja paljon kävimme keskusteluja joka kantilta. Jokainen tuulimylly vie puoli hehtaaria maata, mutta totesimme, että myllyvuokra tuottaa paremmin kuin metsä, Natri sanoo.
Nyt käynnistynyttä työmaata on jo käyty katsomassa ja kierretty metsänhoitoyhdistyksen edustajan kanssa rakennuspaikat. Selkeä etu on se, että uudet metsätiet ovat todella hyvät myös tulevaisuutta ajatellen.
Yhteismetsää hoidetaan aina viisivuotissuunnitelman perusteella, eikä tuulipuistosta ole koitunut haittaa sen enempää suunnittelulle kuin suunnitelmien toteuttamisellekaan. Natri toivoo näkevänsä, että metsänhoidon päätäntävalta säilyisi tulevaisuudessakin Suomessa, jossa metsänhoito on huipputasolla.
Hyvän metsänhoidon rinnalla puhdas tuulienergia ei ole ollenkaan huono asia maanomistajankaan kannalta.
Samoilla linjoilla on myös metsänomistaja Tuomas Nelimarkka, joka kokee tuulivoiman myönteisenä asiana.
– Tässä tapauksessa se on sekä oma että isänmaan etu. Tuulivoimalla tuotetaan kotimaista sähköä, jolloin sitä tarvitsee ostaa yhä vähemmän ulkomailta ja eurot jäävät tänne pyörimään. Oma etu on se, että saan alueesta vuokratuloja, Nelimarkka tiivistää.
Tuula Jokiaho
